keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Rippeet 30-vuotisen sodan seminaarista

Eilen pidettiin Helsingin yliopistolla seminaari Tiekartta helvettiin. Kolmikymmenvuotisen sodan alku, vaiheet ja jälkivaikutus. Tien helvettiin sanotaan englanniksi olevan päällytetty hyvillä aikomuksilla: pääsin kyllä paikalle, mutta kuuntelemiseni ja keskittymiseni oli vähemmän täydellistä. Onneksi historian laitoksella (tms.) on oma blogi, jossa varmasti tulee informatiivisempi katsaus sisältöön.
Boer en soldaten, Rijksmuseum
Tietoni 30-vuotisesta sodasta ovat kauniisti ilmaistuna "luonnosmaiset", joten Jaakko Björklundin esityksestä 30-vuotisen sodan taustat ja jälkimaine olisin voinut oppia paljon. Käytännössä jäi mieleen, että sota kokonaisuutena on tulkinta, joka sattui jäämään elämään. Ja on merkityksillinen eri tavoin eri Euroopan maissa. (Oliko muuten niin, että yhdessäkään esityksessä ei mainittu hakkapelittoita hakkapeliittoja?)

Mirkka Lappalainen selitti Vasa-laivan merkitystä selkeästi ja mielenkiintoisesti. Kyseiseen aikaan vaan nähtiin hyvänä ideana tehdä epäkäytännöllisen arvokkaita laivoja, joilla piti olla vaikutus vihollisiin.

Henri Hannulan katsaus Alankomaiden uskonnon tulkinnan vaikutuksesta sisäpolitiikan kautta ulkopolitiikkaan oli niin monivaiheinen, että putosin kärryiltä. Voitaneen yleispätevästi todeta hämmästyttävän monien asioiden vaikuttaneen historian kulkuun?

Anu Lahtinen selitti Christina Regina von Birchenbaumin kirjoittamaksi attribuoitua runoa. Pääosa asiasta löytyy viimevuotisesta blogitekstistään. Yleisökeskustelussa pidettiin etunimiä Christina Regina epätodennäköisinä 1600-luvun alussa ja epäiltiin runoon liittyneen konteksti, jota on nyt vaikea/mahdoton tavoittaa.

Jälkimmäiseen ajatukseen yhdyn, mutta tutustuttuani Regina-nimen wikipedia-sivuun näkisin mielelläni jotain dataa nimen käytöstä Pohjolassa. Olisiko mahdollista, että nimi Christina Regina olisi annettu ja vain sattumalta valtakuntaan tuli myöhemmin "Christina Regina" eli kuningatar Kristiina?

Täysin epätieteellisenä dataeksploraationa tein Google-haun adelsvapen-sivustoon. Regina-osumia eri ajoilta on 475 suvussa. Päällimmäisten joukossa esimerkiksi suvussa Rosenhand vuonna 1628 syntynyt Catharina Regina ja suvussa Lillieberg ehkä hiukan nuorempi Anna Regina. Kun jopa turkulainen porvari on löytänyt 1600-luvun alussa Regina-vaimon, en pitäisi lähtökohtaisesti mahdottomana, että Karjalaan olisi eksynyt esim. Viipurin saksalaisen porvarin tyttärenä Christina Regina.

Kari Saastamoisen otsikko oli 30-vuotinen sota, Samuel Pufendorf ja moderni valtio. Keskittymiseni herpaantui Pufendorfin biografiatietojen jälkeen kun yritin epätoivoisesti muistaa oliko Jonas Nordinin väitöskirjassa selotettu suomalaisten dissaus hänen tekstiään. No, ukkeli kirjoitti m.m. kaksi aikansa bestselleriä De statu imperii Germanici ja Einleitung zu der Historie der vornehmsten Reiche und Staaten, so jetziger Zeit in Europa sich befinden. Edellisen hän joutui julkaisemaan salanimellä ja jälkimmäisen painoksiin ovat muut tehneet lisäyksiä Pufendorfin nimiin.

Lopuksi Maria von Hertzen esitteli Peter Hagendorffin vuosina 1625-49 pitämän päiväkirjan erityisesti palkkasotilaan perhe-elämästä antamia tietoja. Erinomaisen jännittävää, että näin varhaiselta ajalta on näinkin tavallisen ihmisen muistiinpanoja. Mistä tietenkin syntyi pieni keskustelu siitä, voiko erikoistapaus edustaa massaa.

2 kommenttia:

Erkki Nieminen kirjoitti...

”Hakkapelittoita”??? Pitäisi olla hakkapeliittoja.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Juu, niin pitäisi. Kirjoitusvirheeksi laskisin.