maanantai 25. heinäkuuta 2016

Asiakaskokemus Kansalliskirjastossa

Kuten esipuheessa totesin kirjoitin kesäsarjani Kustaa IV Adolfin Suomen reissusta etsimättä käsiini Inrikes Tidningarin numeroita vuodelta 1802. Sittemmin marjoja poimimaan ajaessa on ollut aikaa saada "ideoita", joista yksi on venyttää sarja kirjaksi. Todennäköisesti erittäin lyhyeksi ja täysin olemattomaksi, ellen pääse lukemaan IT:tä.

Eli Kansalliskirjastoon, jossa Helka-tietokannan mukaan vuosikertoja 1700-luvun lopusta ja 1800-luvulta on. Mutta en osannut tulkita sivulta miten niihin pääsen käsiksi. (Tai oikeastaan en uskonut silmiäni.)

Onneksi Kansalliskirjaston palvelupiste on joitakin tunteja päivässä miehitetty ja kirjastokin nyt parin viikon lomailun jälkeen auki. Siis sinne tänään lounaan jälkeen. Selitin asiani Rotundan tiskin takana istuneelle, joka on ollut kirjastossa töissä vuosia (vuosikymmeniä?) ja syö ilmeisesti aamiaiseksi sitruunoita. Hän tarttui selostuksestani sanaan Tidningar ja voitonriemuiseen sävyyn ilmoitti, että kaikki lehdet on mikrofilmattuja ja ojensi käsivartensa kohti lehtisalia, jossa hänen mukansa on henkilökuntaa. (Sanoi tosiaan muistaakseni "mikrofilmattuja" eli digitointi ei tullut esille.)

Jaha, ajattelin, mutta en viitsinyt ruveta keskustelemaan yhtään pidempään vaan jatkoin ohjauksen mukaan. Lehtisalissa oli ystävällisempi henki, joka totesi, että kaikki lehdet ovat digitoituja. Juu, suomalaiset lehdet (eikä niistäkään Om konsten att rätt behaga ), mutta olin tiedustelemassa INRIKES tidningaria vuodelta 1802 eli "ruotsalaista lehteä". Tämän tultua selväksi henki avasi Helkan ja teimme yhteistyönä aineistopyynnön, sillä lehdet tosiaankin ovat paperisina varastossa ja tulevat (hengen mukaan) Rotundan lukusalihyllyyn eikä erityislukusaliin.

Tämän toteutuminen selviää huomenna. Olisihan se upeaa saada käsiinsä ihan oikeita lehtiä digitoituja vuosia käytettyäni.

P. S. Vinkki remontin jälkeiseen Kansalliskirjastoon. Sisääntullessa oikealla olevassa huoneessa on vanhanaikaisia avainkaappeja, joita on nopeampi käyttää kuin pohjakerroksen uudenaikaisia. Jos uudenaikaisia haluaa käyttää tai joutuu käyttämään suosittelen lämpimästi kirjoittamaan vihon kulmaan tai tietokoneen työpöydälle muistiin sekä kaapin tunnisteen (kirjain ja numero) että käyttämänsä koodin. Lähimuistia niillä on turha rasittaa.

(Kuva nykyinen FB:n profiilikuvani. Leikelty jostain Flickr Commonsin tiedostosta. Muistaakseni.)

Ei kommentteja: