maanantai 3. maaliskuuta 2014

Kaupunginmuseon kuva-avauksesta

Viime vuoden lopulla vihjailtu ja lupailtu Helsingin kaupunginmuseon kuva-avaus julkistettiin viime keskiviikkona: "julkaistaan 20 000–30 000 kaupunginmuseon tallennetta, muun muassa Signe Branderin kaikki 906 valokuvaa sadan vuoden takaisesta Helsingistä".

Signe Brander oli luonteva ja toimiva vetonaula, joka ehkä jopa voittaa Finnan käyttöliittymän luotaantyöntävyyden. Perus-Finnaan ei ihmisiä yritettykään ohjata (menetetty mahdollisuus käyttäjäkunnan tavoittamiseen?) vaan Helsingin  kaupunginmuseolla on omansa. Siinä hakujen rajausmahdollisuudet ovat (ainakin teoriassa) kätevät, mutta mainostettu kuvalataus ei onnistu Twitterissäkään saamillani neuvoilla. Joten en pysty tarkistamaan tarttuuko siihen metatietoja ja joudun käyttämään esimerkkikuvana näyttökaappausta kadunpätkästä, jota kävelen kuvaussuuntaan joka arkiaamu.

Signe Brander: Perämiehenkatu 10, 12. Pursimiehenkatu 29. HKM (Onko muuten Finnan URL pysyvä tunniste?)

Ladattava kuva on tuskin tätä kokoa suurempi. On täysin ymmärrettävää, että HKM päätti julkaista vain painokelvottomiksi luokittelemiaan kuvia, sillä he todennäköisesti saavat kuva-arkistostaan jonkin verran tuloja ja mahdollisesti jopa tuottoa. Ja ehkäpä vähän enemmän tulevaisuudesssa kun valikoimaan tutustuminen ei vaadi käyntiä fyysisissä tiloissa virka-aikaan. (Vanha raporttini paikan päältä.)

Kuvien myynnin maksimoimiseen liittynee myös kuvien käytölle asetettu ehto "kuvaaja ja kuvalähde on ilmoitettava." Muistan lukeneeni kv-mediasta argumentointia näinkin vähäistä rajoitetta vastaan, mutta en nyt löydä tekstiä linkitettäväksi. Tietenkin kuuluu hyviin tapoihin (joita olen itse tässä blogissa ja kirjoissani pyrkinyt noudattamaan), että kuvien lähde mainitaan. Mutta sosiaalisessa mediassa se unohtuu helposti ja olisi ikävää, jos HKM myöhemmin sulkee kokoelman vedoten ihmisten osaamattomuuteen/viitsimättömyyteen.

Museokokoelmien avaamisen positivisena sivuvaikutuksena on usein mainittu kokoelmatietoihin saatavat korjaukset ja lisäykset. Tätä ei mainittu kaupunginmuseon tiedotteessa, mutta se toteutui jo julkaisupäivänä, kun kuvia vilaissut kaupunginosa-aktiivi Niko Lipsanen totesi:
Finna-palveluun kuvan ottamisvuodeksi on merkitty 1910, mutta koska taustalla oikealla näkyvä vuonna 1912 valmistunut As. Oy Kuikka (Hernesaarenkatu 15) on siinä kovin valmiin näköinen, niin kuva lienee otettu vähän myöhemmin (ehkä samaan aikaan kuin alempi kuva, jonka vuodeksi on annettu noin 1920?).
Finnahan tarjoaa kommentointimahdollisuuden, mutta ennenkuin kehoittaisin sitä hyödyntämään, haluaisin kuulla minkälaisella prosessilla museo aikoo mahdollisesti saatavia tietoja tallentaa pysyvämmin. 

2 kommenttia:

Sampsa Heinonen kirjoitti...

HKM on toistaiseksi julkaissut Finnassa valikoidun osan digitoimistaan kuva-aineistoista (työ tosin jatkuu nopealla aikataululla). Siksi on mielenkiintoista nähdä ja kuulla jatkossa miten digitaalisten aineistojen (ei-painokelpoiset CC-BY-lisenssillä jaetut kuvat) jakaminen verkossa tulee ohjaamaan maksullisten painokelpoisten kuvien käyttöä. Painottuvatko jatkossa kuvatilaukset verkossa julkaistuihin aineistoihin (esim. Branderin kuvat tosin ovat olleet kysyttyjä jo ennen tätä avausta)vai vaivautuvatko asiakkaat yhä selailemaan kuvia HKM:n kuva-arkistossa sen aukioloaikoina vastaavassa määrin kuin ennen? On nimittäin huomioitava, ettei muiden kooltaan suurien muistiorganisaatioiden tavoin HKM:n kuvakokoelmista ole digitoitu kuin murto-osa laajoista kuva-aineistoista.

Toiseksi on hyvä, että toit kirjoituksessa esiin huolesi Finnaan lähetettävien palautteiden käsittelyprosesseista. Palautteen vastaanottaminen, siihen reagoiminen ja sen tallentaminen on sekä käyttäjä- että organisaationäkökulmasta äärimmäisen tärkeää: käyttäjä kokee siihen vastatessa palautteensa tulevan huomioiduksi (ettei se huku huonojen esimerkkien tavoin ties minne) ja yhtäältä objektia koskeva metadata rikastuu annetun palautteen myötä. Tästä syystä itsekin esitän toiveeni, että toivottavasti Finnaan osallistuvat muistiorganisaatiot tiedottaisivat avoimesti miten palautteeseen tullaan reagoimaan, miten sitä käsitellään ja miten se tullaan lisäämään osaksi objektia koskevia metatietoja. Tällä tavoin voidaan käyttäjille viestittää, että palautetta kannattaa ehdottomasti antaa!

Jyrki Ilva kirjoitti...

Finna-osoite ei ole pysyvä tunniste eikä varsinainen pysyvä osoite, vaikka kohtuullisen vakaa ja myös mm. Googleen indeksoituva osoite onkin. Tiedot haravoituvat Kaupunginmuseon omasta järjestelmästä, eli Finna-URL:in lopussa näkyvä merkkijono lienee taustajärjestelmän sisäinen ID ko. tietueelle.

Haravoituja tietoja pääsee itse asiassa katsomaan myös raakamuodossa XML:nä Finnan henkilökuntanäytön kautta.