maanantai 30. joulukuuta 2013

Terveiset Teneriffalta

Palasin viikonloppuna elämäni ensimmäiseltä Kanariansaarten reissulta. Vähän ennen lähtöä opin Footnoting historyn podcastista Nelsonin menettäneen Teneriffalla kätensä, joten päätin pitää silmäni auki. Historian suhteen.

Niinpä heti ensimmäisenä päivänä ryntäsin Puerto de la Cruzissa Museo Arqueoólogico Municipalin ovesta sisään. Alakerran näyttelystä selvisi, että guanchet asuivat luolissa ja tekivät keramiikkaa, jota käyttivät moneen. Koska kyse oli paikallisesta museosta arvelin, että porukka oli vaikuttanut lähistöllä, mutta näyttelyn teksteistä (englanninkielinen käännös oli käytettävissä) en saanut vahvistusta enkä ajoitusta. (Verkkosivun kuvauksen mukaan museossa olisi ollut enemmänkin esillä, mutta emme keksineet missä.)

Seuraavana päivänä retkeilimme La Gomeralle, jossa itse Kolumbus tankkasi vesisäiliönsä ennen Amerikkaan lähtöä. Suomalainen matkaopas kertoi lisäksi espanjalaisten tulosta Kanariansaarelle 1400-luvulla ja paikallisten asukkaiden (eli m.m. guanche-kansan) asuinalueiden valtauksesta. Eivät siis espanjalaiset lähteneet Amerikan valloitukseen ilman harjoittelua.

San Sebastianissa kävelimme museon ohi, mutta se oli maanantaina kiinni. Tiistaina puolestaan oli turha nykiä museoiden ovia Santa Cruzissa ja La Lagunassa, sillä oli jouluaatto. Tulipahan yritettyä kuitenkin. Joulupäivänä ei kannattanut edes yrittää, joten tarkistimme Puerto Cruzin Taoro-puiston, jota koristivat alkuasukkaiden kuvat.

Tapaninpäivänä olimme opastetulla patikoinnilla, joka päättyi Museo y Parque Etnográficoon Pinoleressa. Siellä oli esillä perinnerakentamista uusrakennuksina. Ikkunattomia ja olkikattoisia. Ilmeisesti edustivat 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkua sekä jossain määrin aikaisempia historiallisia aikoja. Keramiikan sijaan avainastioita olivat korit.

Perjantaina suuntasin uudelle kaupunkikierrokselle. Ensimmäisenä testasin Santa Cruzissa maan alta paikan Centro de Interpretación "Castillo de San Cristóbal". Kyseessä ei ollut varsinainen museo, vaan "tulkintakeskus", jossa tauluja lukemalla sai hyvän käsityksen kaupungin historiasta. Kaikki tekstit olivat englanniksi ja espanjaksi ja muitakin käännöksiä näkyi olevan tarjolla. Pätkä vanhaa muuria oli näkyvillä ja tykki, jolla Nelsonin käsi ehkä irrotettiin.

Sitten Museo Militar Regional de Canarias. Isohko kokoelma sotahistoriaa alkoi saarten valloituksesta. Siinä kohdassa oli vielä yritetty (heikolla menestyksellä) käännöksiä englanniksi, mutta myöhemmin näkyi vain espanjaa. Kun aihe ei suuremmin kiinnostanut, ei jäänyt vaivaamaan.

Viimeisenä Santa Cruzissa odotti Museo de la naturaleza y el hombre. Luonnontieteellisen ja esihistoriallisen aineksen yhdistäminen jäi kielitaidottoman silmiin pinnalliseksi, vaikka siinä olisi mielenkiintoista potentiaalia?

Inhimillisestä toiminnasta oli esillä runsaasti tekstiä, esineistöä ja pienoismallia. Pänni pahasti, että englanniksi oli tarjolla vain referaatti ja kouluranskalla espanjasta ei saanut sanakirjallakaan täyttä tolkkua. Guanchet saivat kuitenkin vihdoin alkuperänsä ja ajoituksensa. Heistä tehdyn arkeologisen tutkimuksen laajuus ja laatu jäi epäselväksi, mutta ainakin osteologinen analyysi vaikutti perusteelliselta.

Guanche-muumioiden esilläpito ei olisi minusta tarpeellista, mutta ymmärrettävä sisäänheittotuote museolle. Kiitettävästi näyttelyn lopussa oli jonkinlaista analyysiä suhtautumisesta guanche-kansaan "toisena". Taas pänni kielitaidottomuus.

Tästä museosta en saanut tietoa ensiasukkaiden kohtalosta espanjalaisten tulon jälkeen. Jonkinlainen vastaus löytyi siirtymällä La Lagunan kaupunkiin, jossa Museo de historia y antropologia de Teneriffe keskittyy historialliseen aikaan. Siellä sain englanninkielisen käännöksen kaikkiin näyttelyteksteihin (mutta ei esineteksteihin) ja selvisi, että osa guanche-kansasta oli selvinnyt valloitusvaiheesta hengissä ja sekoittunut harmonisesti tulijoihin. Hieman epäilen jälkimmäistä osaa.

La Lagunasta (jonka vanha kaupunki ansaitsee Unescon kulttuuriperintöleimansa) lähtiessäni silmäni osui kirjakaupan ikkunan mainokseen, jonka perusteella paikallisesta historiakulttuurista voisi löytyä syvällisempääkin analysoitavaa. Jos osaisi espanjaa.

Ei kommentteja: