Ruotsin vallan ajan kiitosjumalanpalvelukset lähenevät loppuaan, mutta kiertokirjeiden säilyvyys Porvoon hiippakunnassa paranee. Lisätukea tuli Uppsalan kiertokirjeistä (pdf) ja Kansalliskirjaston digitoinneista.
Kustaa III:n käytyä rentoutumassa nimikkosotansa jälkeen eurooppalaisissa kylpylöissä kotiinpaluunsa vaati kiitosjumalanpalveluksen, josta Porvoon tuomiokapituli tiedotti 13.8.1791 seurakunnille.
Hieman oudolta tuntuu kiitosrukous kuninkaan kuoleman johdosta, mutta sellaisen tarpeesta lähti Porvoosta kiertokirje 19.4.1792. Teksti suomeksi: Kijtos korkiammasti autuaan : Hänen Kunning:ten Majt:sä jälken. Todennäköisesti seurakunnissa luettiin myös Juttu sijtä kuningan personan päälle : yöllä 16 ja 17 päiwän wälillä maalis kuusa 1792 tarkoitetusta murhasta; ylösluettu kuningallisesa hallituxesa seurawaisna päiwänä, jälkeen puolenpäiwän ja Juttu korkiast-autuaan hänen kuningallisen majestetins kuoleman walmistuxesta.
8.3.1793 juhlittiin Uppsalan kokouksen 200-vuotisjuhlaa. Tästä varoitettiin etukäteen: Lyhy tieto syystä ja johdatuxesta : siihen kiitos-juhlaan, joka nytt kaxi sataa ajastaikaa Upsalan kokouksesta 1593 juhlalisesti wietetän. Lisäksi annettiin Kuning:sen maj:tin placati, yhteisestä kiitos-juhlasta, joka yli koko Ruotzin waldakunnan, Suuren ruhtinan maan Suomen, ja kaikkein Ruotzin kruunun omisa ja sen alla olewisa ruhtinan maitten, maakundain ja herrain waldain, juhlallisesti pidettämän ja wietettämän pitä sinä 8 p. maalis-kuusa tulewana wuouna 1793. Annettu Stockholmin linnasa sinä 19 päiwänä loka-kuusa 1792. Päivän vihdoin tultua lausuttiin Rukous kijtos-juhlana 1793.
Majesteettia ja valtakuntaa vastaan suunniteltu hanke paljastui, joten joka seurakunnassa piti lukea Tukholman linnassa 9.4.1794 pidetyn selvitystilaisuuden pöytäkirja ja kiittää Jumalaa. Porvoosta lähetettiin ohjeistus ja ruotsinkielinen teksti 6.5.1794, mutta suomennos oli jaettavissa vasta 4.6.1794. Ja tässähän oli siis kyse Gustaf Mauritz Armfeltin vallankaappausyrityksestä. Myöhemmin samana vuonna ilmestyi Kokoonweto kirjoista, protocolleista ja päätöxistä : siinä Gustaf Mauritzia ja usiambia muita wastaan ilmaandunesta ja duomitusta korkia-sakon asiasta, petoxesta ja wahingollisista juonista, kuningasta ja waldakundaa wastaan, armollisen käskyn jälken mahdollisimmasa lyhykäisydesä yhteen wedetty niiden tarpexi, joilla ei ole tilaa ja waraa niitä täsä asiasa präntin kautta ulosannetuita kirjoja etc. etc. ostaa eli lukea.
Södermanlannin herttuattaren 3.7.1798 synnyttämästä Karl Adolf -prinssistä ei Suomessa ehditty esittää kiitoksia, ennen kuin kiitosrukouksen aiheena oli kuolemansa viikkoa myöhemmin. Porvoon tuomiokapitulin kiertokirjeessä tiedotettiin molemmat 25.7.1798. Rukous, joka yhteisesti saarnastuolilla Ruotzin waldakunnasa ja sen alla olewisa maakunnisa tulee pidettäwäxi hänen kuningallisen korkeudensa Södermanlandin herttuan korkiasti rakastetun puolison nykyisna kohdun hedelmällä siunatun tilan aikana. oli tehonnut vain pyydetyn ajan.
Kruununprinssi Kustaa syntyi 9.11.1798 ja ohjeistus kiitosjumalanpalveluksesta lähtettiin Porvoon hiippakunnan seurakuntiin 18.11.1798.
Kustaa IV Adolf ja kuningattarensa kruunattiin 3.4.1800. Kiitosjumalanpalvelus olisi valtakunnallisesti pitänyt järjestää seuraavana sunnuntaina, mutta tieto Porvooseen tuli myöhässä. Kiertokirje lähti eteenpäin 15.4. ja neuvoi pitämään kiitosjumalanpalveluksen viestin saantia seuraavana sunnuntaina.
Kansalliskirjaston kuvailutietojen mukaan vuonna 1800 luettiin seurakunnissa Kiitos ja rukous Hänen Kuning:sen Maj:tin drottningin jällen saadun terweyden edestä. Samana vuonna oli tarpeen Rukous, joka yhteisesti kaikilla saarnastuoleilla : Ruotzin waldakunnasa ja sen alla olewisa maakunnisa tule ylösluettawaxi Hänen Kuning:sen Maj:tin drottningin nyt olewaisesa kohdun hedelmällä sjunatusa tilasa. Tähän liittyen prinsessa Sofia Wilhelmina syntyi 21.5.1801 ja ohjeistus kiitosrukouksesta lähti Porvoosta 29.5.1801. Kiitosrukousta seurasi varmasti tavanomaiseen tapaan kuukautta myöhemmin kiitos kuningattaren tervehtymisestä.
Kuninkaan appi kuoli kotimatkallaan 16.12.1801 ja tämäkin vaati kiitosrukouksen, joka ohjeistettiin Porvossa 3.2.1802.
Prinssi Karl Gustaf syntyi 2.12.1802 ja kierrettyään äitinsä kohdussa edellisenä kesänä suuren osan Suomea, nimitettiin oitis Suomen suuriruhtinaaksi. Rukouksesta Kiitos Hänen Kuning:sen Maj:tins drottningin : onnellisen kirwoituxen jälken.tiedotettiin Porvoosta 11.12.1802. Seuraavaksi 2.2.1803 kerrottiin, että piti esittää Kiitos ja rukous Hänen Kuning:sen Maj:tin drottningin : jällen saadun terweyden edestä.
Kuninkaan pikkuveli Fredrik Adolf kuoli Ranskan Montpellierissä 12.12.1803. Tiedon kulkuun meni aikansa, joten Porvoosta ohjeistettiin vasta 1.2.1804 rukouksesta "Kiitos korkiasti autuan Hänen Kuningallisen Korkeudensa Östergöthlandin hertuan Fredrik Adolphin ylitze."
Prinsessa Amalia Maria Charlotta syntyi 22.2.1805 ja tieto kiitosrukouksen tarpeesta lähti Porvoosta 13.3.1805. Syntymä ei ollut suuri yllätys, sillä esirukous aiheesta oli esitetty edellisen vuoden puolella. Nyt oli vuorossa ensin Kiitos Hänen Kuningallisen Majestätins drottningin onnellisen kirwoituxen edestä yhden prinsessan synnyttämisestä ja todennäköisesti kuukautta myöhemmin Kiitos ja rukous kuin kaikisa seurakunnisa : yli koko waldakunnan tulee ylösluettawaxi, Hänen Kuningallisen Majestätins drottningin jällens woitetun terweyden edestä.
Suomen suuriruhtimas Karl Gustaf kuoli 10.9.1805 ja tieto kiitosrukouksen tarpeesta lähti Porvoosta 2.10.1805. Suomeksi rukous alkoi sanoin "Särjetyillä dydämillä, Sinua, O Ijankaikkinen käsittämätöin Jumala! Sinun murhellinen kansas tänäpänä rukoilee". Alle viikkoa myöhemmin Porvoosta (8.10.1805) kerrottiin seurakuntiin, että pitää kiittää kuninkaan paluusta ulkomailta. Rukoustekstin otsikkona siis Kiitos Kuningallisen Majestetin onnellisesta kotia-tulemisesta Ruotziin.
Pommerissa käynnissä olleessa sodassa ranskalaiset ja hollantilaiset joukot saatiin ajettua pois. Tieto tämän vaatimasta kiitosrukouksesta lähti Porvoosta 9.5.1807. Ainakin Ruotsissa tapahtuneesta oli jaossa myös kertomus, joka piti lukea seurakunnissa. Suomeksi painettiin rukousteksti Kiitos wihollisen pojes karkottamises edestä, : Stralsundista , ja Kuningaallisen Majestetin maista Saxasa; ja myös niistä, Ruotzin sotawäen kautta, sinä 1, 2 ja 3:dena päiwänä huhti kuusa, woitetuista eduista.
Prinsessa Cecilia syntyi 22.6.1807, joten heinäkuun alun kiertokirjeessä kehoitettiin kiitokseen syntymänsä johdosta eli seurakunnissa esitettiin Kiitos Hänen Kuningaallisen Majestetins drottningin onnellisesta kirwoituxesta yhdellä prinsessalla. Kuukautta myöhemmin äitinsä tervehtymisen vuoksi. Syntymä ei tullut yllätyksenä, sillä vuoden alussa raskauden johdosta oli luettu esirukouksia.
Porvoon tuomiokapitulin kiertokirjeessä 19.9.1807 kerrotiin, että pitää olla kiitollinen kuninkaan paluusta Ruotsiin. Tätä varten painettiin erityinen rukousteksti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti