maanantai 18. huhtikuuta 2022

Onko vahingoksi käydä elävissä kuvissa?

Ote Signe Branderin
otoksesta 1907
Helsingin kaupunginmuseo
CC-BY
Nuorten toverin lukijoilta kysyttiin numerossa 4/1920 Onko vahingoksi käydä elävissä kuvissa? Vastaukset esitettiin numerossa 6/1920

On. Etkö ole huomannut, kun tulet sieltä? Ensin: silmiäsi pakoittaa. toiseksi: rahat ovat menneet, ja mikä pahinta, olet saanut sielusi syvyyteen huonoja ajatuksia. Kotona voit vielä kiusata muita tekemällä kaikenlaisia Chaplin eleitä. Siis, se on vahingoksi. Minä puolestani en ole käynyt elävissä kuvissa kolmeen vuoteen. 

Ei ole vahingoksi käydä elävissä kuvissa, jos on hyvä ohjelma..

En luule, kun ei käy usein.

Ei se ainakaan hyödyksi ole. Usein saa sieltä jotakin rumaa sieluunsa. Sellaista, joka on omiansa viemään meitä alaspäin ja joka turmelee sitä sisäistä hyvää, jota meissä on.

Kun on hyvä ohjelma, niin ei se ole vahingoksi, jos käy, sillä siitä voi olla hyötyä. Mutta jos on huono ohjelma, ei siitä ole mitään hyötyä.

En voi sanoa sitä varmasti. Mutta kun menen sinne, on siellä kuninkaallista. Ajan pitkään voi se tulla vahingolliseksi. 

Elävissä kuvissa käynti on useimmin turmiollista, ainoastaan silloin voi käydä siellä, kun näytetään jotain luonnon- tai maantieteellistä kappaletta tai myös lasten kappaletta. 

Se riippuu siitä, minkälaisia kappaleita näytellään, vaikka minun mielestäni ei ole hyvä käydä ollenkaan elävissä kuvissa. Minä olen koettanut lopettaa elävissä kuvissa käyntini, mutta kiusaus on usein niin suuri, ettei sitä voi vastustaa, ja niin olen monesti rikkonut päätökseni. 

Jos käyt usein, niin pilaat silmäsi ja myös mielikuvituksesi, mutta jos käy joskus, niin se ei ole vahingoksi. 

On, varsinkin jos siellä näytellään lapsille sopimattomia näytöksiä. 

Ei ole vahingoksi käydä elävissä kuvissa, jollei näytettävänä ole jokin salapoliisi tai »roska»filmi . Koululaisen tulee muistaa, ettei jätä läksyjään »hunningolle» elävien kuvien tähden. 

Kyllä on vahingoksi käydä katsomassa huonoja kuvia, sillä huonot kuvat turmelevat ihmistä henkisesti. 

Hae huvituksesi paremmasta paikasta kuin elävistä kuvista! Sillä »parempi on olla varovainen kun katua.» 

Ainakin minun mielestäni siitä on enemmän vahinkoa kuin hyötyä. 

Minusta se on enempi kuin vahingoksi, sillä siellä näkee kaikkea, mikä on huonoa kunnolliselle kansalaiselle. 

Silloin on se mielestäni vahingoksi, kun käy katsomassa kaikenlaisia roskatiimejä, joilla ei ole mitään arvoa. Jos katsot sellaisia filmejä, jotka esittävät maantiede, eläinkunta y. m. s. kuvia, ovat ne sekä hyödyksi että opiksi. 

Silloin se on vahingoksi, jos näytellään huonoja kuvia, mutta en luule, että sellaiset kun esim. »Äidittömäin pikku äiti» voisivat olla miksikään vahingoksi. 

Ei, kunhan käyt katsomassa sellaisia kuin »Kuningas Salomonin kaivokset» ja »Vuoden ihmissyöjien keskuudessa», sillä niistä on ainakin hyötyä, mutta kaikenlaiset »Pankkiholvien ryöstöt» ja »Kuoleman klubit» eivät kannata. 

On, jos käyt katsomassa kaikenlaisia rosvo- ja salapoliisijuttuja; mutta jos käyt katsomassa kauniita, niin voi siitä olla hyötyäkin. 

Minun mielestäni se on vahingoksi, sillä ei siellä opi mitään hyvää, vaan pikemmin pahaa, ja aika kuluu vain turhuuteen. 

Elävissä kuvissa käynti on aikuisille sopivaa, mutta lapsille se on vahingoksi. 

On, sillä eihän sieltä hyödy muuta kuin tyhjän kukkaron. — Ainoastaan maisemakuvat ovat katselemisen arvoisia. 

Jos on hyvä ohjelma, niin ei kai se silloin ole vahingoksi. Mutta esimerkiksi salapoliisiohjelmista ei opi muuta kuin pahuutta. 

Minulla ei ainakaan elävistä kuvista tullessa ole muuta kuin turhanpäiväisiä rakkausjuttuja pää täynnä. Olenkin sentähden sitä mieltä, ettei elävissä kuvissa maksa käydä. 

Mielestämme mieltä järkyttävät murhenäytelmät ovat vahingoksi heikkohermoiselle. 

Minusta elävät kuvat ovat useimmiten vahingoksi, sillä niistä oppii kaikkea pahaa, ja huonossa ilmassa turmeltuu iho. 

On, sillä se on vahingoksi silmille, ja silmät tulevat heikoiksi, joka johtuu kuvien tärisemisestä. 

On. Sinä pilaat näköaistisi. On niinkin käynyt, että joutuu sokeaksi. Sieltä ei opi hyvää, koska siellä ei esitetä muuta kuin huonoja kuvia. 

On vahingoksi käydä elävissä kuvissa, sillä niissä näytetään usein niin huonoja ja sydäntä saastuttavia kappaleita. 

On ehdottomasti vahingoksi katsella huonoja kuvia, ja hyviä harvoin näytellään. Sitäpaitsi on se turhaa rahan ja ajan tuhlausta. 

En tiedä., onko se vahingoksi vai hyödyksi. Itse en kyllä käy elävissä kuvissa. Äitikin on sanonut, että elämä itsessään on jo eläviä kuvia. Kun joskus tekee mieleni mennä eläviin kuviin, en tarvitse muuta kuin mennä ulos katsomaan, kuinka lapset leikkivät, ja heti häviää minusta halu mennä eläviin kuviin. 

No ei se ainakaan hyödyksi ole. Koskapa minäkin tulen sieltä aina pahalla omallatunnolla. On kyllä poikkeuksia, jos sattuu olemaan hyvä, opettavainen kappale. Mutta harvoin ne sellaisia ovat. 

Minun mielestäni ainakin on vahingoksi käydä elävissä kuvissa. 

Tietysti, jos sinua haluttaa, mutta en minä ainakaan viitsi siellä iltojani menettää ja katsella hölyn pölyä, ennemmin olen senkin aikaa ulkona tai luen jotain hyvää kirjaa. 

1 kommentti:

Sini Launiainen kirjoitti...

Onpa mielenkiintoinen blogiteksti! En ole tullut aikaisemmin pohtineeksi, että ihmiset ovat ajatelleet osittain noin jyrkästi elävien kuvien katselusta vapaa-ajalla. Toki ennakkoluuloisuus uusia viihteen muotoja kohtaan on toki myös ymmärrettävää.