sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Täydennysosia

1) Helsingin seurapiirien ihailluin neito 1840-luvulla oli Marie de Traversay, jonka isä oli muuttanut kaupunkiin virkansa takia. Oheinen kuvansa julkaistiin Fyrenissä 14/1904. Naisen muisto oli silloin (jokseenkin) ajankohtainen, sillä hänen muistelmansa oli julkaistu venäläisessä lehdessä ja Helsingfors-Posten oli esittänyt niistä valittuja paloja 7., 18. ja 25.8.1903. (Näköjään muistelmat on julkaistu venäjäksi kirjana vuonna 2014. Omilla taidoillani en kirjaa Finnasta löydä eli mahdollisesti ei ole minkään kirjaston sisäänostajaa kiinnostanut.)

Teksteistä omia intressejäni kosketti tanssiaisten yhteydessä tarjottu ruoka: voileipiä ja olutjuustoa! Näköjään olin törmännyt ruokalajiin viimeksi lokakuussa, mutta tanssiaisten ohella tuli äskettäin eteen Tiina Miettisen julkaisema muistelma, jossa olutjuusto on osa mamsellien illallista.

2) Ruotsalaisen lehden innoittamana etsin järjestysnumeroin nimettyjä lapsia, mutta epäonnistuin. Toisin kuin nimettömäksi jättäytynyt kommentoija, joka löysi Porista kauppakapteeni Carl Pettersonin lapsikaartin, jossa
  1. Carl Eric *15.2.1838 
  2. Bror Secundus Frithiof *6.6.1840  
  3. Gustaf Julius Tertius *9.10.1841  
  4. Hampus Qvartus (Mortimer +) *19.8.1843 
  5. Magnus Qvintus Sebastian *29.1.1845 
  6. Nicolai Sextus Knut *16.3.1849 
Toinen kommentoija totesi nimien Toinen, Kolmas, Viisi ja Kuudes löytyvän väestörekisterin nimipalvelusta.

3) Armemuseumin näyttelyssä opin, että Ruotsin armeijan voitonmerkkeinä keräämiä sotalippuja pidettiin 1800-luvulla esillä Riddarholmin kirkossa. Kiitos 1830-luvun lopussa kaupungissa käyneen taiteilijan Mayer tiedän nyt myös miltä lippu- ja rumpuasetelmat kirkossa näyttivät. Haarniskat olivat yllätys. (kuvat: Wikimedia, Wikimedia ja Wikimedia)

4) Vuosia sitten esitin neuvoja kirjasta Älykäs emäntä eli neuwoja koto-lääkkeisiin, henttojen waatteitten pesemiseen, niinkuin sametin ja hattujen, monenmoisen tahron poisottamiseen waatteista, rottain ja muitten syöpäläisten poisahdistamiseen j.p.m., ynnä lisäyksen kanssa, sisältäwä wähäisen, mutta päälleluotettawan wärikirjan, jossa neuwotaan 2o erinäistä wäriä painamaan (1863). Vuodenaikaan liittyen pari lisäystä samasta:

  • Välikappale nuuhaa eli nenä-vuotoa vastaan. Survo pieneksi sipulia, kastele etikalla ja pane nenääsi, niin taukkoaa (lakkaa) nenän vuoto.
  • Välikappale talvella paleltuneitten jalkojen parantamiseksi. Ota hyvin väkevää paloviinaa, pese aamuisin jalkasi tällä, kääri jalkasi paperilla ja kaada vähä paloviinaa kenkiisi, niin jalkasi eivät enää palellu.

5) Kuten Tieteen päiviltä ja Tieteiden yöstä raportoidessani mainitsin, osa esityksistä videoitiin ja ovat sittemmin tulleet YouTubessa julkaistuiksi. Kunpa olisi satsattu myös esittelyteksteihin sen verran, että olisi kopioitu ohjelmassa olleet tiedot. Tai edes otsikot kokonaan.
Nämä olen tietenkin lisännyt soittolistaani Historiaa Suomesta ja suomeksi.

3 kommenttia:

Alex Snellman kirjoitti...

Marie de Traversayn muistelmien alkuperäinen painos näyttää löytyvän Slavicasta:
https://helka.finna.fi/Record/helka.896168

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos! Jos joskus osuu silmiin Finna-koulutus, pitää rynnätä paikalle. Varsinkin jos selitetään kyrillisillä aakkosilla kirjoitetun etsintää.

Alex Snellman kirjoitti...

Helkassa käytetään tieteellistä ISO9-tranlitterointia, jossa jokaista venäjän merkkiä vastaa yksi merkki (eikä merkkiyhdistelmä) ja mitään informaatiota ei katoa ks. https://en.wikipedia.org/wiki/Romanization_of_Russian

Tuossa on lisäksi vallankumousta edeltävä oikeinkirjoitus, mikä näkyy käytöstä poistuneen meidän i-kirjaimemme käytössä. ISO9 merkitsee sen: ì

Kun tekee hakuja, niin noita tarkkeita ei tarvitse lisätä. Tuo löytyy, kun kirjoittaa: vospominania marii ’Marian muistelmat’. Я-kirjainta ei siis kirjoiteta kahdella kirjaimella (ia) toisin kuin Panorama of Russia -sivulla.