Uusi projekti ja uusi kirjoitussarja

Viime aikojen taipumuksenani on ollut kotona kökötys, YouTuben töllötys ja blogijuttujen vääntö digitoiduista lehdistä varastoon. Käy tylsäksi, joten pitää keksiä jotain uutta. YouTubesta on sentään se hyöty, että olen altistunut The Royal Societyn kivoille videoille, joissa hengaillaan usein arkistoissa. Yksi konseptinsa on The White Gloves of Destiny, jossa sokkona arvotaan laatikosta kortteja ja mennään sitten arkistoon katsomaan viittavatko ne johonkin mielenkiintoiseen aineistoon.

Suomessa vastaavaa kortistoa en tunne, mutta joko blogijuttua kirjoittaessa tai aihetta etsiessä huomasin Doriassa Kansalliskirjaston digitoimat käsikirjoituskokoelmansa kortit. Olen liian laiska todelliseen arpaonneen, joten olen lukenut läpi alkupään pari tuhatta (!) korttia ja tehnyt (huomattavasti lyhyemmän) listan lupaavan oloisista kohteista, joita tilailen vähitellen. Eli tämä projekti ei ihan heti lopu.

En vähemmän kiinnostavista tilauksista jatkossa kirjoita, mutta aloitusesittelyn hengessä ensimmäisen tilauserän mielenkiinnottomammat tapaukset.

Ensinnäkin Närpiön kappalaisen Henric Achtmanin (vanh vai nuor?) Enfaldigt ock påliteligit sätt at göra god ost (F:ö II 41) ei ollutkaan suoraviivainen resepti vaan ajalle ominaista tieteellistä tekstiä. Pohjanmaan juustoja tutkineet ovat käsikirjoituksen toivottavasti löytäneet. Nimenomaisesti Närpiöstä ja Achtmaneista kiinnostuneille voi siitä olla jotain iloa, mutta varautukaa vanhaan käsialaan ja muutosmerkintöihin. Jotka ovat tietenkin omalla tavallaan hauskempia kuin painettu tuote.

Toiseksi olin tilannut Matthias Caloniuksen kokoelman yksikön, jonka ymmäsin valikoimaksi aatelin oikeuskeissejä (COLL 432.29). Jotain sellaista se kai olikin, mutta en nähnyt tuttuja nimiä tai lupaavia sanoja, joten selasin nopeasti läpi. Hieman enemmän aikaa käytin samassa laatikossa olleeseen Caloniuksen kokoelman niteeseen, joka haalistuneen ja käsinkirjoitetun selkämyslapun perusteella oli käsittääkseni suunnilleen "Sekalaista Kustaa III:n ja Kustaa IV:n hallinnon ajalta" (COLL 432.27).

Sekalaista, totta tosiaan. Koska en tunne 1700-luvun hallintolähteitä, kääntelin sivuja aivan ihmeissäni. Kai nämä ovat käsinkirjoitettuja jäljennöksiä eivätkä alkuperäisiä? Jos jäljennöksiä, miksi missään ei lue lähdettä? Miksi näissä on näin montaa käsialaa? Sopisi minusta lähdekritiikin jatkokurssille harjoitukseksi ja olin todella tyytyväinen, että olin huvikseni liikkeellä.

Mielenkiintoisin silmiini osunut ja ymmärrettävissä ollut dokumentti oli listaus Ruotsin valtionveloista 1792. Summat näyttivät isoilta kuten nykyäänkin, mutta nykyään ei kai valtiot lainaa rahaa suoraan antwerpeniläiseltä leskeltä? Toivottavasti tämä ja muut listalla saivat rahansa takaisin. Tai siis, esivanhempanihan niitä olivat maksamassa...