keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

AR 13: Pari hetkeä viikinkiajassa

Toinen Karlskronassa turisti-infosta irronnut pysähdyskohde oli vuosiin 500-1000 ajoitettu  laivaladelma Alen kivet. Oli kaunis ja lämpöinen ilta, joten olisin voinut fiilistellä kiviä, merta ja taivasta vaikka kuinka kauan. Tosin mielummin ilman muita ihmisiä ja lampaan paskaa.




Sitten tulevan merimatkan takia ajo Trelleborgiin, josta oli takaraivossa ajatus Harald sinihampaan (esi-isäni, tottakai) linnoituksesta, mutta en ollut tästäkään ennen matkaa ottanut selvää. Niinpä kun iltakävelyllä näin kuvallisen mainoksen paikasta Vikingaborget, luulin sitä kaupalliseksi turistirysäksi. Mutta koska se oli lähellä päätin käydä katsomassa, vaikka aukioloaika oli varmasti päättynyt.

Aivan, paikalla oli jo lukossa maksullinen talo, mutta portti sen  vieressä oli auki. Tohtiiko mennä? Voinko jäädä lukkojen taakse? Uskaltauduin sisään. Pienellä aidatulla alueella oli viikinkitalokopio, jonka edessä elävöittäjät harjoittelivat aseiden käyttöä.

Pysyin kaukana, poistuin takavasemmalle. Tai oikeastaan takaoikealle, jossa nousi iso puuaita.

Portista pääsi kaaren sisäpuolelle,

jossa oli toinen talokopio.

Ymmärsin heti, että aita esitti Sinihampaan pyöreän linnoituksen neljännestä, mutta tavasin infokylttejä useaan kertaan ihmeissäni, sillä ne kertoivat aidan tulleen rakennetuksi varsinaisen arkeologisen löydön päälle!? Miten tämä on mahdollista? Alue kaivettu täysin loppuun?

(Lähistöllä oli toinenkin arkeologinen kohde, mutta se oli vain jätetty näkyviin. Luostarikirkko.)

Ei kommentteja: