Ote tiluskartasta 1701 |
Tulkitsen henkikirjat 1703, 1706 ja 1708 niin, että Munkkiniemen hallintaoikeus oli rykmentinkirjuri Nils Erssonilla, jolla oli vaimo Ingeborg. Mahdollisesti heidän poikansa oli Lennart/Leonhard Nilsson, joka on erillisellä rivillä henkikirjassa 1708 ja tilan päänä henkikirjassa 1710. Myöhempien oikeusjuttujen perusteella Lennart Nilssonilla ainakin oli virallinen hallintaoikeus.
Nilsson kuoli suuren Pohjan sodan aikana, sillä vaimonsa Elisabet Juliana Bildsten esiintyy leskenä pitäjän käräjillä kesällä 1722. Joko Nilsson tai leskensä on myynyt Munkkiniemen hallinnan eteenpäin ennen rauhaa, elokuussa 1721 (kämnerinoikeus 27.5.1725, raastuvanoikeus 17.11.1725).
Tulkintani lainhuudosta on, että tässä vaiheessa hallinta siirtyi maanmittari Jacob Siptonille. Tämä oli naimisissa Elisabet Juliana Tegelsköldin kanssa ja aatelis-wikin mukaan Sipton kuoli Tukholmassa 1723. Tätä ennen hän oli 19.9.1722 päivätyllä asiakirjalla siirtänyt Munnkiniemen hallinnan kapteeni ja paroni Johan Carl Gustafssonille. Kiitos Lewenhauptin karoliinimatrikkelin tämä nimi yhdistyi aatelissukuun Natt och dag. Liekö Creutz-suvusta saatu morsian vaikuttanut siihen, että Munkkiniemestä sopi luopua jo 12.8.1723.
Tuolloin hallintaoikeuden sai kelloseppä David Hindrick/Hans Starcke, josta en verkkolähteistä löytänyt muuta tietoa kuin Munkkiniemen Starcken tyttären kasteen maaliskuussa 1724. Tässä ei mainita äidin nimeä, mutta kämnerinoikeudessa 1725 esiintyy Starcken puolesta vaimonsa Christiana Term.
Starcke on se, joka 22.4.1725 tekee kauppakirjan hallintaoikeudesta Petter Sundin kanssa ja Petter pitää sen sitten kuolemaansa asti eli kymmenisen vuotta.
Mutta kuka näistä pykäsi vuonna 1726 arvioidut säterin täydelliset rakennukset?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti