Perjantaina pidettiin Kansallisarkistolla Diplomatarium Fennicumin julkaisuseminaari. Viimeksihän DF julkaistiin viime vuonna, joten ollessani vielä ainoa yleisön edustaja salissa projektin johtaja tuli tervehtimään ja kertomaan, etten kuulisi mitään uutta. Mutta eivät nuoret miehet tiedä kaikkea, enkä tiedä minäkään.
Heti alkuun tuli täräys. Normaalin juhlapuhehöpinän sijaan Jussi Nuorteva piti katsauksen keskiajantutkimuksen historiaan Suomessa ja esitti melko suorasukaisia arvioita jo edesmenneistä. Esimerkiksi Seppo Suvannon hän kuittasi "kouluopettajaksi", joka huomautteli toisten virheistä. (Tilaisuus striimattiin. Tuleekohan YouTubeen? Haa, nopeammin kuin tämä teksti julkisuuteen: Diplomatarium Fennicum -tietokannan julkaisuseminaari 1/3, 2/3, 3/3 )
DF oli saanut uusia ominaisuuksia sitten viime näkemän. Sumea haku löytää nyt nimivariannteja, mutta niminormalisointiakin yritetään vielä jäljellä olevan projektirahoituksen puitteissa tehdä. Valtaosa dokumenteista on myös yhdistetty antopaikkaansa ja näitä voi katsella kartalta.
Tästä on hupia Kokemäen kohdalla, sillä ilmeisesti paikannuksessa on käytetty samoja vituraisia Villiön koordinaatteja kuin Museoviraston portaalissa. Villiön keskiaikainen kylä EI ollut tuossa kohtaa. Eikä ole nykyinenkään. Kakkostielle on merkitty Pilton tila (DF 5307). Seppo Suvannon tulkinta Satakunnan henkilöhakemistossaan (jota en Kansallisarkiston sivuilta haulla enää löydä) on, että Pilto oli Haistilassa. Ilmeisesti Nuortevan alaisuudessa Suvannon tekemä työ on jätetty hyödyntämättä. (Missään tapauksessa Pilto tai muukaan tila ei ollut tuon merkin kohdalla eli keskellä keskiaikaista metsää.)
Jos merkit olisivat kohdallaan Haistilassa ja Villiössä, kartta näyttäisi hyvin vallan keskittymän. Eli jos resursseja korjauksiin ja kehitykseen joskus on, tästä olisi oikeaakin hyötyä tutkimukseen.
Hyödyllisimmäksi semman osaksi muodostui Sara Risbergin esitys Diplomatarium Suecanumista ja SDHK:sta. Minulla nimittäin oli käsitys, että Ruotsin puolelta on selvitetty vain ne keskiajan lähteet, jotka on julkaistu DS:ssä. Sen viimeisin osa ulottuu vuoteen 1380 ja kun yhden keskiaikavuoden toimitustyöhön menee kaksi nykyistä, vuoteen 1540 eli loppuun pääsemistä kukaan meistä ei ole todistamassa.
Mutta 1930-luvulla oli tehty kartoitus tai oikeastaan kortitus Ruotsin keskiajan lähteistä. Kortit vietiin verkkoon jo vuonna 2003 ja tämä on SDHK. Eli jos palaan joskus keskiajan aatelisjuuriini, niin tänne pitää tehdä hakuja.
Esitystä kuunnellessani muistista puski läpi vielä yksi ruotsalainen keskiaikajulkaisu. Lounastauolla hyödynsin Kansallisarkiston kirjastoa ja tutustuin pikaisesti sarjaan Det medeltida Sverige. Se muistuttaa Suvannon henkilöhakemistoa eli pitäjittäin on koottu maininnat keskiaikaisista lähteistä ja kerrottu 1540 verojen tilanne.
Koska olen kuukausien tauon jälkeen ahertanut peräti kaksi päivää Petter Sundia tarkistin kotipitäjänsä Lännan tilanteen. Vuonna 1540 pitäjässä oli vain 5 kylää ja ~14 tilaa?! Muistikuvani varhaisimmasta läpikäymästäni tilistä vuodelta 1671 (tätä ennen on pitkä aukko) on useamman (ainakin kahden) sivun mittaisesta tilaluettelosta. Onko pitäjä ollut 1540 melkein yhtä isoa aatelistilaa, johon on iskenyt reduktio? Jälleen kerran kaipaan kunnollista paikallishistoriaa.
1 kommentti:
Hyvää huomenta!
Olen minäkin melkoinen hölmö. Puhun yhteistyöstä, mutten vaivaudu kysymään oikeista paikoista. Olen käynyt läpi karttaa kartan perään ja käynyt Jaalassa etsimässäkin, mutta Kaarijärven Tolmannila boställeä ei vain löydy, vaikka Martila löytyykin kartoista. Olisiko kyseessä sotilasasuinpaikka, jonka vuoksi sitä ei karttaan laitettu?
Nyt tiedän paikan suuripiirtein, mutta en usko itsekään, että lähtisin enää tänä talvena etsimään sitä ja Peltohuopin torppaa. Sateliittikartta ja Maanmittauslaitoksen kartta näyttää Karijärven vieressä olevan Kaajärven ympäristön tilat hienosti.
Vain nimi on hävinnyt ja vielä en ole oikeaa tietäjää löytänyt.
Seppo Tuominen
Paukkulan torpasta Asikkalasta
Lähetä kommentti