Palautteesta, vastavuoroisuudesta ja tieteestä

1) Sain sunnuntaina julkaisemaani karttavinoiluun DF:n projektin työntekijältä maanantaina spostiini ystävällisen ja perustellun vastauksen. Toivottavasti en ainoastaan siksi, että olin seminaarin jälkeisessä vastaanotossa esittänyt samaiselle henkilölle näkemyksiäni palautteeseen vastaamisen tärkeydestä. Aihe, johon palaan toistuvasti eli se taitaa olla minulle tärkeä. Tai kipupiste.

2) Kun sain kutsun kokemusasiantuntijana esiintymiseen Kuva-arkistopäivillä päätin, että en tällä kertaa puhuisi palautteesta. Pidin viikko sitten tämän päätöksen, mutta ensimmäisen päivän esitysten innoittamana puhuin vastavuoroisuudesta. Siitä miten hullulta näyttää, kun kuvakokoelman haltija saa yhteisöltä kokoelmaansa rikastuttavaa tietoa ja sitten ei jaa kuvia heidän kanssaan. Toivottavasti sentään kiittävät tiedon (eli palautteen) antajaa.

3) Yllä näkyvään kuvaan (kuvaelementit Flickr Commonisista) lopetin esitykseni maaliskuussa Helsingin kaupunginmuseon henkilöstötilaisuudessa, kun edellisen kerran olin kertomassa kuva-arkiston/kokoelmaselaimen loppukäyttäjän kokemuksista. Minut (toisin kuin edelläni puhunut maksava asiakas) keskeytettiin useita kertoja ja tuntemuksekseni jäi, että viestini palautteen antoon kehoittamisesta ja sen vastaanotosta ei mennyt perille.

Yksi esimerkeistäni oli cakewalk, joka HKM:n mukaan "nähtiin Helsingissä ensimmäisen kerran Siltasaaren Circus Cinisellin esittämänä syksyllä 1904" ja alkuperäislähteiden mukaan tunnettiin muualla Suomessa jo 1903. Näköjään blogitekstissäni ei ole yhtään ajoitusta Helsingistä, mutta rohkenen silti väittää HKM:n tietoa virheelliseksi.

Mutta kyseisessä tilaisuudessa sain museon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weissilta kuulla, että kyseessä ei ole "virhe", sillä tieteen luonteeseen kuuluu, että tiedot korjaantuvat. Ilmeisesti hän tarkoitti, että minun sietäisi korjata blogitekstiäni, sillä yli puolen vuoden jälkeen museon teksti ei ole muuttunut yhtään.

4) Pauli Ohukainen julkaisi äskettäin blogitekstin Huuhaan tunnistusopas ja yksinkertaistuksena taulukon.

Sen lisäksi, että kaksi ensimmäistä riviä tiivistävät edellä esitettyä, voi tietenkin jäädä miettimään, onko blogini lähempänä tiedettä vain huuhaata.

5) Palaten alkuun ja Kokemäen Villiön koordinaatteihin, joita MV:n muinaismuistonäkymässä ihmettelin jo toukokuussa 2013. Annoin tuolloin palautetta Twitterissä ja myös sivuston omalla lomakkeella. Mutta Villiö on portaalissaan edelleen "paikallaan". Ettei tiedon "vääryys" jäisi kokemukseni ja jankutukseni varaan, kaivoin esille Maanmittaushallituksen uudistusarkiston Villiön kylän peltokartan selityksineen 1768-1768 (A41:59/1), jossa kylä on ilmiselvästi kiinni joessa, kuten kaikki muutkin Kokemäen historialliset kylät.

Voisin lähettää uudelleen viestiä Museovirastolle, mutta enpä taida viitsiä. Jos palautetta ei huomioida, sitä ei huvita toista kertaa antaa, oli asia uusi tai vanha. Kokemusasiantuntijuuteni perusteella.