Tänä päivänä Kokemäenkartano on lähes unohtunut lähiympäristössäänkin. Runsas sata vuotta sitten se oli vaikeammin ohitettavissa. Jokainen Kokemäen kirkolta Harjavaltaa tai Köyliötä kohti kulkenut joutui tai sai nähdä kilometrien matkalla Pyhänkorvan ja Kokemäenkartanon yhdessä viljeltyjä peltoja.Tämä oli minulle kartanon maisema. Pellot ovat nyt enimmäksen asuinalueita, mutta koska päätiet kulkevat (suunnilleen) siinä missä ennenkin minusta on mahdollista tavoittaa kartanon merkityksellinen olemus.
Mutta se mikä on merkityksellistä yhdelle ei ole sitä toiselle. Tuoreessa väitöskirjassaan Kartanot kaupungissa. Helsingin kartanoympäristöjen kaupunkimaistuminen, säilyttäminen ja yhteensovittaminen kaupunkirakenteeseen Ranja Hautamäki korostaa päärakennuksen ympäristöä, vallan maisemaa.
Tartuin Hautamäen tutkimukseen toiveena saada Petter Sundiin liittyen tolkkua Munkkiniemen tiluksista. Ennenkuin joku karttaintoilija älyää (pliis, pian...) kohdentaa uudistushakemiston tiluskarttoja (tai edes 1800-luvun pitäjänkartan) nykypohjalle olen yksin (kädettömänä) niiden kanssa.
Talin ja Munkkiniemen välinen raja on Mätäjoen avulla hahmotettavissa, mutta en ole onnistunut ymmärtämään minne asti maat ulottuvat. Hautamäen kirjaan sisältyvä kartta (s. 174) 1900-luvun alusta auttaa hiukan näyttämällä, että Munkkiniemen pää on jäänyt Pitäjänmäen ja Huopalahden asemien väliin ja jatkuu radan koillispuolella. Munkkiniemen ja Vähä-Huopalahden rajan alku Huopalahdentien kohdalla?
Työtä riittää ja tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että kaavoitus on ylittänyt ja muuttanut vanhat rajat täysin. Helsingin karttapalvelussa tarjolla olevilla aluerajoilla ei ainakaan näyttänyt olevan mitään tekemistä 1700-luvun Munkkiniemen kartan rajojen kanssa. Historian tuhoamista sekin. Sekä kartanoiden muiden kylien osalta.
Mutta positiivisemmaksi lopuksi voi todeta, että ainakin Munkkiniemessä on säilynyt (nimellisesti) yhden torpan paikka. Kalastajatorpan paikalla todellakin on ollut torppa. (Maanmittaushallitus : Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto (kokoelma) : Pitäjänkartasto : Helsinki (2034 03 Ia.* -/- -))
5 kommenttia:
Tässä kartta, jossa nykytiestö on tuon linkkaamasi kartan päällä. Pientä heittoa on vain tuolla koilliskulmassa, missä rautatie- ja tielinjaukset eivät mene aivan yksiin. Muuten kyllä näyttäisi menevän varsin hyvin. Raja ei kulje Huopalahdentien linjaa vaan siitä hieman itään: https://www.dropbox.com/s/01g2zyjqac3mjoy/Munkkiniemi.jpg?dl=0
Kiitos!
Ei kestä! Harmillissti itseäni eniten kiinnostava kohta 1800-luvun kartassa, eli Mätäjoen linjaus Strömbergin putouksen kohdalla menee juuri kahden karttayhdistämiskohtaan missä eri lehdet eivät mene yksiin.. Joskus tuosta näkee minittavan, että joen uomaa olisi tuossa kohdin muutettu eli että putous olisi keinotekoinen, mutta mitään varmaa en tästä ole löytänyt. Jos joissain tulee vastaan niin otan tiedon kiitollisuudella vastaan.
Kosken alue kuului Munkkiniemen kartanon tiluksiin. Siellä oli Kröckelin olutpanimo, ks. kuva J. K. Kröckel's Bryggeri:
http://www.beerfinland.com/suomen_panimot/helsinki.htm
joten se esiintyy myös kartanon tiluskartassa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13663851
Kartta on varmasti ennestään tuttu, mutta mainitsen sen nyt kuitenkin varmuuden vuoksi.
Itselleni ei ole tullut vastaan tietoa uoman muuttamisesta, mutta patojärjestelyjen takia (vesimylly) varmasti ihan mahdollista. Vesisahakin ollut jossain lähettyvillä jossain vaiheessa.
Kiitos! Olen tosiaan noita karttoja kahlaillut, mutta en muista olenko tuota nimenomaista katsonut. Näyttää poikkeuksellisen yksityiskohtaiselta juuri tuosta kohdasta. Kysymys on niin pienestä detaljista, että vanhemmista kartoista ei tässä kysymyksessä pääosin oikein tahdo olla apua. Mainitsemasi saha (tai ainakin yksi paikalla ollut saha, ensimmäinen siellä kai oli jo 1700-luvun alkupuolella) on merkitty esim. rekognosointikarttaan, joka ajoittuu johonkin 1700-1800-lukujen vaihteeseen, mutta ei senkään paikka tuosta sen tarkemmin selviä, samoilla kohdilla kuitenkin ollaan:
http://www.vanhakartta.fi/historialliset-kartat/sotilaskartat/rekognosointikartat-1776-1805/@@mapview?handle=hdl_123456789_21149
Lähetä kommentti