Jatkoin eilen Kokemäen kartanon torppien setvimistä. Yllättäen silmiin osui kersantti Salomon Axellin poika kartanon renkinä. Ja niinkuin minä olen näitä etsinyt!
Tai siis en näköjään ollut etsinyt kovin perusteellisesti. Paattisen (p.o. Paattisten?) muuttokirjanpidosta löysin perheen sisäänmuuton ja vahvistin mikä setti oli silloin vielä koossa. Perheen taloudellinen tilanne ei ilmeisesti ollut kovin hyvä, sillä lapsia lähetettiin yksitellen nuorina maailmalle. Ainakin kaksi poikaa kävi kääntymässä Kokemäen Haistilan Härkälässä, toinen tätinsä ja toinen serkkunsa taloudessa.
Aika loppui kesken, mutta pääsin yhden pojan elämän loppuun saakka. Itsekkäästi toivoin, että hän olisi kuollut naimattomana, jolloin perukirjasta olisi saanut sisarusten tiedot. Mutta Viktor Axell, joka päätyi Noormarkkuun maakauppiaaksi, ehti naimisiin kaksi vuotta ennen (aikaista) kuolemaansa 8.6.1879 50-vuotiaana. Ennen kauppiaaksi ryhtymistä hän oli parikymmentä vuotta kuskina Leineperin ruukilla Kullaalla.
(Ruukista on näköjään tehty elämyksellinen pienoismalli, hienoa paikallishistoriallista yrittämistä)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti