Viime vuosien harmituksena tuttavapiirissäni on ollut julkisuudessa esitetyt näkemykset, että historian osa-aluetta X ei ole tutkittu. Anu Lahtinen kirjoitti ilmiöstä blogitekstin Lotta Svärd ja lotat vaiettu aihe?.
Inan toinen asia on tutkija, joka haluaa esittää tutkimansa asian koskemattomana, vaikka hieman toisesta kulmasta asia näyttää toiselta.
Kolmas variantti on tutkija, joka kohtaa keskellä omaa tutkimustaan aiheen, josta toivoisi olevan valmista tutkimusta, jotta pääsisi eteenpäin. Itse olin tässä tilanteessa loka-marraskuussa, kun Töölön Taipaleesta löytyi maitokauppias ja halusin ymmärtää toimintaympäristöään. Sitä miten maito tuli Helsinkiin, missä sitä myytiin ja ketkä olivat myynnissä mukana.
 |
| Max Meyer, HKM |
Hain tiedonmuruja "tietenkin" ensin Kansalliskirjaston digitoinneista ja tein koosteen Maidonmyynnistä 1890-luvun Helsingissä. Jäi kuitenkin paljon kysymysmerkkejä. Kysyin Helsinkiä tutkineilta kavereilta kirjallisuusvinkkejä. Toinen ohjasi 1950-luvun kaupunkihistoriaan, jossa detskuja ja viitteitä ei ollut, ja toinen lähti mukaan valitukseeni arkielämän tutkimattomuudesta.
Esitettyäni Ruokahistorian päivien kahvitauolla valitusmonologin hiffasin, että tieto voisi löytyä meijeriliikkeiden eli esimerkiksi Valion historiasta. Mutta ei, niissä selitettiin voin eikä maidon myyntiä.
Luovutin ja kirjoitin käsikseen mitä pystyin.
Keskellä 1500- ja 1600-luvun tutkimuksen päiviä tuli mieleeni, että Taipale on työväenasuntoalue (dah?!), joten aikaansaannostani pitäisi peilata Heikki Wariksen klassikkoon Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle, vaikka tässä ei varsinaista tutkimusta ollutkaan tarkoitus tehdä. Luin kirjaa sitten pari tuntia Oulun yliopiston kirjastossa häpeän ja kateuden tunteiden vallassa. Tottakai tähän olisi pitänyt tarttua aiemmin! Vai vilaisinko ja olin niin tyhmä, että luulin epärelevantiksi? Miksei minun tutkimukseni ole tätä tasoa?
Yksi monista asioista, joita sivuilta löytyi oli kuvaus maitokaupan kehityksestä 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Kirjan otsikosta sitä ei tietenkään nähnyt.
Väikkäriä tehdessä heräsin siihen, että jos etsii tietoa X:stä paikassa Y aikana Z, pitää käydä läpi myös X:ään liittyviä teemoja, sillä X:ää on voitu käsitellä siinä sivussa, tutkimusta X:stä muualla kuin Y:ssä, sillä Y:tä on voitu käsitellä kontekstina sekä tutkimusta muista ajoista kuin Z, sillä esimerkiksi alun aiemman tutkimuksen ja kontekstin esittelyssä voi olla laajempi käsittely.
Silti mokasin. Sillä on s**tanan työlästä ja toisinaan käytännössä mahdotonta käydä läpi kaikkea mahdollista mahdollisesti merkityksellistä kirjallisuutta. Silti pitää yrittää.
Niin kuin yritti maidonmyynnin saralla Albertina Jaakontytär - kilpa-ajaja ja maitokauppias, jonka ura jäi vaivaamaan yllä mainittua koostetta tehdessä ja ansaitsisi edelleen tarkemman tutkimisen.
2 kommenttia:
Olen suunnitellut Albertinasta (alunperin talollisen tytär Seinäjoen kylän Kitinojan talosta) kirjaa. Elämänkerta-aineistoa on kirjattuna Kumpulan kartanoon muuttoon asti, sittemmin tuli kaikkea muuta työstettävää väliin. Toivon kuitenkin saavani käsiksen julkaisukuntoon lähiaikoina.
Albertina Saarelasta on kyllä artikkeleita, Anna Kortelaisen, Kaari Utrion ym, mutta kaikki "tutkimukset" nojaavat samaan naisyhdistyksen matrikkeliin vuodelta 1896. Tyttönimekseen mainitaan Kiteenoja ja syntymäpaikaksi Ilmajoki tai Jalasjärvi. Itse kiinnostuin Albertinasta 2011 Hermannin kaupunginosan rakentumista "hutkiessani". Kiusaannuin niin SKS:n Kansallibiografia-sivun virheistä, että lähetin sinne korjausehdotuksia. Siitä se sitten lähti.
Luultavasti suurin osa Saareloiden melkoisesta omaisuudesta tuli laadukkaan VOIN toimittamisesta ulkomaan vientiin, vaikkei sitä missään yleensä mainitakaan. Volyymia suurimittakaavaiseen kerman kirnuamiseen voiksi riitti 1890- luvulla jo yksinomaan pääkaupunkiseudulta: Saarelan maitoliikkeellä oli VR:ltä vuokrattu, lämmitettävä junanvaunu liikenteessä, siihen kerättiin aamuisin maidot sopimusmeijereistä Porvoon radan varrelta, Albertina teki myös vuositarjouksia Uudenmaan pataljoonalle toimitettavasta kuoritusta maidosta. Kumpulan kartanon navettoihin mahtui n.90 nautaa.
Helsingin lisäksi verotettavaa tuloa oli Helsingin pitäjästä, johon Kumpulan kartano ja Forsbyn maatila verotuksellisesti kuuluivat.
Hyvä tietää, että on tulossa huolellisempaa työtä. Kansallisbiografian tarkistus ei itselläni käynyt mielessäkään, hups.
Blogin alkuaikoina ryöstöviljelin 1896-matrikkelia ja näköjään kirjoitin Albertina Saarelankin osuuden muistiin. Ei silloin jostain syystä kiinnostanut ja unohtui. Pitänee silmäillä kyseinen kokoelma uudelleen...
Lähetä kommentti