keskiviikko 9. elokuuta 2023

Rakennuslupapiirustukset ja Strömstenin plantaasin huvilat

Eksyttyäni kesällä takaisin Töölö-tutkimukseen kävin aiempaa tarkemmin läpi Helsingin kaupunginarkiston rakennuslupapiirustuksia ja opin jotain. Käytän tässä esimerkkinä Taipaleen sijaan naapurissa sijainnutta Strömstenin plantaasia, sillä siellä oli vähemmän rakennuksia.

Onnekkaasti ja sattumalta(?) tutkimuskohteeni ja sen ympäristön rakennuspiirustukset on jo digitoitu alkuperäiskappaleista, joten niitä voi näppärästi katsella ruudulta. Kaikki tiedostot saa myös kerralla esille kaupunginarkiston systeemistä, mutta vaikka piirrosten signumit muodostavat kasvavan sarjan ei pidä olettaa, että piirustukset olisivat aikajärjestyksessä! Kaikki pitää käydä läpi ja tarkistaa hyväksymisleimoista tai piirtäjän merkinnöistä se, mistä ajasta on kyse! Samalla tulee huomaamaan, että alunperin yhteen kuuluneet paperit voivat nyt olla erillään. Eli jos avaat kuvan, jossa on pelkkä pohjapiirustus, julkisivun kuva on todennäköisesti toisaalla.

Tutkimieni Töölön vuokratonttien piirroksissa on hyvin harvoin käytetty sitä huvilanumerointia, joka näkyy henkikirjoissa ja osoitekalentereissa. Siitä yksinkertaisesta syystä, että numerointi otettiin käyttöön vasta 1880-luvulla. Vaaditaan siis päättelyä, jotta rakennusten ulkonäkö voidaan yhdistää asukkaisiinsa. Numerointi on merkitty Kansallisarkiston Karttaan Helsingin kaupungin äänestysalueista valtiopäiväedustajia varten (1906), josta leike ohessa. Kaupunginarkisto on digitoinut myös maistraatin pöytäkirjat, joten piirroksiin merkityllä hyväksymispäivällä voisi etsiä lisätietoa.

Varhaisimmat "Alue 59a, Strömstens Plantage" rakennuspiirustuksista ovat 866/4 & 866/5, joissa ollaan 1870-luvun alkupuolella laajentamassa vanhaa asuinrakennusta, jossa oli ollut vain kaksi kamaria, keittiö ja eteinen. Tämä sijaitsee kallion ja peltoalueen välisessä ryppäässä, jossa on ulkorakennuksien lisäksi laajentamaton ja pieni asuinrakennus.  

Signe Branderin vuonna 1913 ottamassa valokuvassa (HKM) rakennusryhmä näyttää tältä.

Oikeassa reunassa pilkottaa laajennettu rakennus, joka näkyy kokonaisena Kalle Havaksen vuoden 1927 paikkeilla ottamassa valokuvassa (HKM), jossa taustalla ovat jo Runeberginkatu 49 ja 51. Kyseessä on huvila 2.

Vuonna 1876 (866/2) rakennuslupaa haettiin selvästi erilliselle rakennuskokonaisuudelle Taipaleen rajalle. Kyseessä on huvila 5, jonka asuinrakennus rakennus oli niin yksinkertaisen näköinen, etten viitsi piirustusta leikata ja liimata.

Myöhemmin kyseinen huvila tunnettiin santrami Dimitri Ivanoffin huvilana. Hänet mainitaan osoitekalentereissa esim vuosina 1912 & 1914. Kun rakennus valokuvattiin Suomen Kuvalehteen 2/1928, se paikannettiin jo katuosoitteella Runeberginkatu 42.


Pari vuotta myöhemmin rakennuslupaa haettiin asuinrakennukselle keskellä tonttia (866/7). Keltaisella merkitty talo tulisi olemaan huvila 4.


Sen piti näyttää tältä.


Ja se on sekä paikkansa että ulkonäkönsä puolesta tunnistettavissa Signe Branderin Taivallahdelta ottamasta valokuvasta (HKM), jossa etualalla oleva vaalea talo on edelleen olemassa oleva Kivelän rakennus (Pohjoinen Hesperiankatu 27). 

Varmuuden vakuudeksi otos Suomen Kuvalehdestä 2/1928. Tässä, kuten joissakin muissa yhteyksissä Strömstenin plantaasia kutsutaan Taivallahdeksi.

Vuonna 1879 tehty rakennuslupahakemus (866/3) koski asuin- ja ulkorakennusta Taipaleen rajalla huvila 5:n eteläpuolella.

Päärakennuksen julkisivun piti näyttää tältä. 


Rakennuksesta otettiin valokuva vuonna 1928, kun kaupunginmuseon järkeilyn mukaan kyseessä on huvila 1, jonka vieressä rakennettiin Runeberginkatu 49:ää. Näin ollen talo oli nykyiseltä osoitteeltaan Pohjoinen Hesperiankatu 17.

Toisesta kulmasta Suomen Kuvalehdessä 2/1928. Vieressä Taipale 7, joka jäi alueen viimeiseksi puuhuvilaksi.

Vuonna 1880 anottiin lupaa asuinrakennukselle aivan tontin läntiseen nurkkaan (866/8).

Rakennuksen laajentamiseksi L-muotoon haettiin lupaa vuonna 1895 (866/16) ja näin syntyi Kivelän rajalle maamerkki, joka näkyi jo yllä olleessa Branderin ottamassa kuvassa. Arvi Leinon vuonna 1928 ottamassa valokuvassa (HKM) näkyy tämä huvila 3:n rakennus tarkemmin, sen vieressä huvila 2 ja taustalla huvila 4.


Sekä asuinrakennus, jolle haettiin vuonna 1881  rakennuslupa (866/6) että vuonna 1885 suunniteltu komea puuhuvila (866/1866/9866/10866/11) on sijoitettu huvilan 5 pohjoispuolelle Taipaleen rajalle eli kyseessä on Vega 16. Todennäköisesti jälkimmäiseen viittaa Lauri Koskivaaran muistelman virke "Erillään muista elokuvateatteria Adlonin nurkilla oli suurin näistä villoista." Helsingin kaupungin Karttapalvelun kohdennuksilla Vegan rakennukset ovat tosiaan Adlonin kulmalla eli Sandelsinkatu 8 / Runeberginkatu 44 hollilla.

Aivan yhtä komealta huvila ei kuitenkaan näytä Suomen Kuvalehdessä 2/1928.


Hyvällä tahdolla huviloiden numerointi on maantieteellinen. Idästä päin tienviertä lähestyen huvilat 1, 2 ja 3, sitten u-käännöksen jälkeen pohjoisemmassa huvilat 4 ja 5, minkä jälkeen edelleen pohjoisemmassa huvila 16.

Ei kommentteja: