Villa Jonasberg Apollonmäellä

Mikropaikallishistoriani kohteella olevalla Taipaleen tontilla ei ole ollut muuta arkkitehtoonisesti mielenkiintoista kuin entinen panimo. Eikä parane valittaa, sillä sehän oli erinomaisen komea, mutta olisihan kiva, jos joku tontin huviloistakin olisi näyttänyt huvilalta. Niinkuin toisella puolella teurastamon/köyhäintalontietä sijainnut Villa Jonasberg, josta kaupunginmuseolla on tämä Signe Branderin kuva vuodelta 1912. 

HKM. CC BY 4.0

Rakennuksen sijainti on harvinaisen selvä, sillä Ivan Timiriasewin toisesta kulmasta ottamassa kuvassa näkyy taustalla Töölönkatu 9, joka puolestaan melkein näkyy ikkunastani.

HKM. CC BY 4.0

Kaupunginarkiston digitoinneista olen äskettäin saanut tarkoituksetta auki tarkkoja rakennuspiirrustuksia, mutta nyt kun olisi "todellinen tarve" eteen avautuu vain vanha tuttu pakattu pdf-muoto, josta luulen tunnistavani rakennuksen, mutta sen rakennuspiirrustusten ajoitusta on turha tirkistellä.

Erikoinen muoto sopii siihen, että huvila Jonasberg ilmaantuu sanomalehtiin keväällä 1872 W. Majewskin pyörittämänä kahvila-ravintolana (esim. Helsingfors Dagblad 7.4.1872). Tarkoitus lienee ollut houkutella osa Hesperianpuistoon matkanneista asiakkaiksi. Klaus Castrénin Genokseen kirjoittaman artikkelin mukaan tämä Wladislaus Majewski oli lähtöisin Varsovan kuvernementista ja päätyi Suomeen keisarillisen Venäjän armeijan mukana vuoden 1850 paikkeilla. Hän meni naimisiin  Helsingissä marraskuussa 1856 Vanajalla syntyneen Johanna Mikaelintyttären kanssa ja jäi kaupunkiin erottuaan armeijasta Krimin sodan jälkeen. Pyöritettyään jonkinlaista buffettia Arkadia-teatterissa vuodet 1869-71 hän sai senaatissa käyneen valituksensa kautta oikeudet ravintolan pitoon maaliskuussa 1872. Tähän tarkoitukseen hän vuokrasi Villa Jonasbergin, jonka 19.2.1872 hyväksytyt  Jonasbergin muutos- ja lisärakennuspiirrokset ovat ehkä kuvassa. 

Majewski kuoli jo kesällä 1873, mutta leskensä jatkoi ravintolatoimintaa. Hän myi Jonasbergin hallintaoikeuden rakennuksineen puuseppä Erikssonille 7000 markasta (Hbl 5.10.1876). Alue, jota kauppa koski on vaikeasti määriteltävissä, sillä Jonasberg nimi näyttää tarkoittaneen (ainakin välillä) koko Bergan huvila-aluetta, jolla oli useampia rakennuksia. Puuseppä Eriksson ilmoitti asuvansa Jonasberg 2:ssa osoitekalentereissa 1880-luvun loppuun ja asuinrakennuksensa tunnettiin nimellä "Erikssonska villan" ainakin konkurssihuutokauppansa yhteydessä (Nya Pressen 22.4.1890). Vuoden 1906 vaalialuekartassa Berga 2:n erikoinen muoto sopisi valokuvan rakennukseen varsin hyvin.

Alla olevassa kuvassa näkyy Bergan tavallisempaa rakennuskantaa. Etualalla on kaupunginmuseon mukaan Berga 7 eli erikoisen mallinen huvila jää oikealle kädelle. Taustalla häämöttää Taipaleen puolen tuotantorakennus.

Siggne Brander. HKM. CC BY 4.0

Sitä, minne ensimmäisten valokuvien huvila piiloutuu Branderin Kansallismuseon tornissa ottamassa panoraamassa, eivät yksiuloitteiset aivoni ymmärrä. Ehkä joku ystävällinen kertoo kommenttikentässä. 

Se, mitä huvilalle lopulta tapahtui, on selvää. Hufvudstadsbladetin uutispalassa 20.1.1926 kerrottiin, että Apollokadulla sijainnutta vanhaa puutaloa originelleine nurkkineen ja ulkorakennuksineen uhkasi purkaminen. Toimittaja ei osannut kertoa rakennuksen ikää, mutta tiesi, että sitä oli jo 1870-luvulla pidetty vanhana. Koska 1872 päivättyjä piirroksia kutsutaan muutospiirroksiksi, joku rakennus paikalla oli jo tätä ennen.