Sievältä näyttää jo näyttelörakennuksen ulkopuolikin, se kun monivärisine, liehuvine lippuineen kohoaa Kaivopuiston tuuhealatvaisten puiden keskellä. Kävellessämme kaupungista tänne n. s. observatorio-vuoren poikki, aukenee sen harjanteella eteemme lavea näköala jossa näyttelörakennus, Kaivopuiston viheriät metsiköt ja etäällä siintävä meri yhtyvät mitä miellyttävimpään sopusointuun. (Keski-Suomi 22.7.1876)
Suomen kuvalehden painokuva Museovirasto, CC BY 4.0 |
Näyttelyn päärakennus, arkkitehti Höijerin tekemä, on kuten tietty asetettu Runnipuistoon, kohta sen suoran tien oikealle puolelle, joka kaupungista puiston läpitse menee Ulrikaporin kylpyhuoneelle.
Pienemmät tornit, joittenka huipuissa, niinkuin ympäri koko rakennuksen kattoa, liehuu kauniita, monivärisiä lippuja, koristavat kulmia tässä näyttelyrakennuksen keski-osassa, joka kokonaisuudessaan on kaunis näyte rakennustaiteesta ja hyvinkin ansaitsisi jäädä seisomaan näyttelyn perästäkin. Kaksi näistä kulmatornista, jotka ovat tietä vastaan kummallakin puolella pääovea, sisältävät pohjakerroksessa, toinen posti- ja lennätintoimiston, joita on laitettu tänne yleisöä varten, ja toinen toimikunnan konttorin.Päärakennuksen vasemmalla puolella ei ole mitään kylkirakennusta, vaan liittyy näyttelyhuone sillä puolella Runnihuoneesen eli ravintolaan, joka sillä puolella, niinkuin myöskin veranda eli pylväs-katos huoneen ympärillä, on näyttelyä varten melkoisesti laajennettu.
Valta-ovesta sisään tullessa näet ympyriäisen, korkealla lasikuvulla katetun, leveillä parvilla varustetun salin, josta kaksi kylkirakennusta lähtee, toinen länteen, toinen pohjoiseen.
Länteen eli suoraan keskikehästä astuessamme tulemme pitkään kylkirakennukseen, n. k. "konesaliin", jossa kaikellaisia maassa valmistettuja koneita on nähtävänä. Suurimman huomion vetää siellä puoleensa tuo valtionrautateitten konepajan valmistama höyryveturi tenderineen ja matkustaja-vaunuineen. Konesali on noin 250 jalkaa pitkä ja 75 jalkaa leveä.
Oikealla puolella keskirakennuksesta eli pohjoiseen on noin 100 jalkaa pitkä, ja siis suuri, avara välisali. Se päättyy toiseen avaraan (noin 200 jalkaa pitkä ja 75 jalkaa leveä), parvilla varustettuun saliin, joka on rakennettu viimemainittuun kylkirakennukseen poikkipäin, ja jossa alikerrassa nähdään koulujen näytteet ja ylikerrassa taideteokset.
(Loppupuoli vapaasti leikattu ja liimattu SWL 4.7.1876 ja US 7.7.1876 kuvauksista. Pohjapiirros Nils Wasastjernan kirjasta Helsingfors - tre kulturverk (1948), johon se on todennäköisesti kopioitu näyttelyn oppaasta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti