Täydennysosia

1) Yllä Ferdinand von Wrightin dokumentoimina Aidalle ripustettuja vaatteita, 1830-1835 (Kansallisgalleria). Ei siis ole käytetty pyykkipoikia.

2) Salomon Janssonista minun ei tarvitse enää huolehtia. Saamansa julkisuus tuli tiedoksi Maare Paloheimolle, joka tiesi jo paljon enemmän kuin minä. 

3) Lukuisia opinnäyteharavointeja tehdessäni olen puolihuolimattasti muodostanut hypoteeseja yliopistojen välisiin eroihin saatavilla olevien töiden osuudessa. Lähinnä arvellut, että jossain ylipistoissa joko ei kannusteta jakamaan tai kieltonappi on turhan selvästi esillä syöttölomakkeessa. Tällä viikolla tuli esiin todellinen rakenteellinen syy, jota en olisi itse keksinyt. Twitter-kommenttiini aiheesta vastasi juuri historian paperit Helsingin yliopistosta saanut: "Jos tarkoitat lukoilla sitä, että töistä näkyy Heldassa vain tiivistelmä, se johtuu siitä, että työn julkaiseminen pitää erikseen hyväksyä s-postilinkin kautta. Monikaan ei varmaan ole vielä ehtinyt sitä tekemään, kun työt tulivat sinne vasta eilen. Niitä avautunee vielä lisää."  Todettuani "Kiitos, hyvä tietää prosessi. Olen kuvitellut, että avoin/ei -päätös tehdään latauksen yhteydessä." han jatkoi "Niin minäkin kuvittelin - ajattelin, että työ on automaattisesti avoin ellei toisin ilmoita - joten en seurannut s-postiani, ihmettelin vain, miksi koko työni ei ole Heldassa. Mutta sitten tuli linkki s-postiin. Ja moni valmistuva ei ehkä edes enää lue usein yliopiston postiaan."

4) Syksyllä julkaisin tekstin lasten leikeistä 1600-luvulla. Äskettäin Kalmistopiirissä kerrottiin Millä ennen leikittiin? 

5) Turun linnan mielipidevangit eivät blogitekstissään saaneet kovin laajaa taustoitusta. Vasta kuunnellessani Ruotsin radion ohjelmaa RELIGIÖSA REBELLER 1 - GRÅKOLTARNA tuli mieleen, että uskonnollista elämää, jota ei 1700-luvun viranomaisia miellyttänyt, oli Tukholmassakin. Ohjelman toisessa jaksossa RELIGIÖSA REBELLER 2 - FRÄMLINGARNA oltiin taas tutummin Suomessa.

6) Sukututkijoiden itseopiskelumateriaaleja täydensin jo kertaalleen. Nyt voisi kokeilla arkistopedagogin videoita Konsten att tyda handskrift, del 1 av 2 ja Konsten att tyda handskrift, del 2 av 2.

7) Elsa, josta tuli persialainen prinsessa, tuli vastaan Journal.fi-uutuuksissa eli Elisabeth Stubbin artikkelissa Norden, Orienten och Kontinenten i Elsa Lindberg-Dovlettes författarskap. 

8) Journal.fi:stä puheen ollen edellisten täydennysten lisäksi siellä on myös Faravid ja Budkavlen. (Kattavuus alkaa olla niin hyvä, että voi jo pelätä ensimmäisten lähtöä toisaalle.)

9) Kuva-arkistopäivillä 2019 kuulemani Satu Savian esitys innosti katsauksiin Kun Suomi näki ja nähtiin stereona (Viipuri ja Saimaan kanava), Kun Suomi näki ja nähtiin stereona (Vuoksi ja Saimaa) ja Kun Suomi näki ja nähtiin stereona (Helsinki). Tuoreessa Kuriositeettikabinetissa julkaistiin Savian artikkeli, jossa on esityksensä asiat ja varmaan vielä enemmänkin.