2) Julkaistuani tekstin 1870-luvun naisakatemiasta, Reetta Eiranen muistutti vielä aikaisemmista Yliopiston Tieteellisistä Ilta-huwituksista, joista hän oli kertonut blogissaan. Nämäkin olivat naisille sopivia eli lainaamani kirjoittajat, jotka pitivät naisakatemiaa ensimmäisenä popularisointina tai ensimmäisenä tieteen tarjomisena naisille olivat väärässä.
3) Äskettäin esittelemästäni Elise Heintziestä sain lisätietoa Kansalliskirjaston arkistoprojektissani. Heintzien koulua käynyt Gunilla Cleve (s. 1871) oli yhdessä Tyyni Tuulion kanssa vuonna 1954 kirjoittanut muistelman Vilniemen professori ja hänen perheensä, joka on Kansalliskirjaston käsikirjoitusarkistossa signumilla 1981:46. Siinä Cleve kertoo:
Lastentarha-ajan jälkeen kävin rouva Elise Heintzien valmistavaa koulua, mikä muistaakseni sijaitsi Vuorikadulla. Koulu oli hyvin primitiivinen. Keskellä lattiaa oli suuri ruokailupöytä, minkä ympärillä me oppilaat istuimme. Meille opetettiin lukemista, kirjoitusta ja laskentoa. Uskontotuntien hartaus ja lapsentajuisuus jäi mieleeni. Kerran kun olimme ruokailemassa, eräs poika heitti leipäpalasensa nurkkaan. Kaikki kauhistuivat, sillä leivälle Jumalan viljana annettiin siihen aikaan aivan toinen arvo kuin nyt. Täti Heintziekin oli järkyttynyt, mutta ei virkannut mitään. Poika luki tädin katseesta tekonsa aiheuttaman surun, sai piston sydämeensä, meni nurkkaan, otti leivän lattialta, suuteli sitä ja alkoi sitten tyyneesti syödä mutustaa leipäpalaansa.4) Referoidessani aatelistytön lapsuutta 1800-luvulta yritin löytää lisätietoa Olga Armfeltin käymästä Pyhän Katariinan tyttökoulusta Pietarissa. Varmasti yritin myös digitoituja lehtiä, mutta vasta nyt (perinteisesti muuta etsiessäni) osuin E.S.:n artikkeliin Muistelmia venäläisestä kasvatuslaitoksesta 1860-luvulta (Koti ja yhteiskunta 7-8/1899), joka olisi ollut juuri oikeaa asiaa.
5) Aivan blogin alkuaikoina olen suoraviivaisesti kopioinut matrikkelitekstin Kiikeri-Kaisasta. Hieman värikkäämpi ja vaiheikkampi versio oli julkaistu Koti ja yhteiskunta -lehden numeroissa 3 & 7-8/1899.
6) Vuodesta 2008 kaipaamani ja viimeksi alkuvuodesta kyselemäni muuttoliiketietokanta on edelleen olemassa! Tampereen yliopistossa on käynnistynyt Väestön, elinolosuhteiden ja yhteiskunnan rakenteiden historian tutkimusyksikkö, jonka tietokantahankkeessa vanhasta aineistosta tulee osa väestötietokantaa, joka kattaa vuodet 1750-1920. Pilottina on Tampereen nykyisen kaupungin alue. Toivottavasti avataan myös yleiseen käytöön. Eikä unohdeta valmistumisen jälkee vanhaan formaattiin kellariin.
7) Aikanaan kirjoitin lyhyesti lyijykynän historiasta ja näin varhaisia kappaleita Tallinnassa. YouTubesta löysin äskettäin paremman katsauksen esineen historiaan, in English.
8) Kokemastani osallistavan budjetoinnin työpajasta ilmestyi järjestävän osapuolen esitys. Osallistujamäärän minimaalisuutta ei kvantifioitu, vaan kutsuttiin "pieneksi, mutta pippuriseksi". Pahoin pelkään, että olin ainakin 75% pippurisuudesta.
9) Viime vuonna kirjoitin pätkän suomalaisen osasta raamatullisesta arkeologiasta Jerusalemissa. En ole ainoa aiheesta kiinnostunut, sillä jokin aika sitten Tiedekulmassa Timo Stewart piti esityksen Liiton arkin metsästys Jerusalemissa 1909-1911.
10) Kirjoittaessani vuoden 1840 talvimarkkinoista Kuopiossa ihmettelin mainintaa shampanjasta. Tullitilastot alkavat myöhemmin, mutta pitäisi tarkistaa ne joskus. Tuli mieleen kun huomasin sanomalehdissä kierrätetyn tuontitilaston vuodelta 1886:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti