keskiviikko 28. marraskuuta 2018

Nuoren miehen elämää 1790-luvulla

Nils Magnus Tolpon arkisto Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmissa (Coll 528.1) kutsui sisältökuvauksellaan. Ei siksi, että mies oli syntynyt Köyliössä, tai siksi, että äitinsä on vuosia selvittelemääni Belin-sukua.

Mutta, että pääsee lukemaan päiväkirjaa vuodelta 1795! Se oli hämmästyttävän selvää käsialaa, mutta ikänäköisen silmin superpientä tekstiä. Sitä kirjoittaessaan 25-vuotias Nils Magnus oli Turun akatemian psykologian dosentti, joka säännöllisesti kirjoitti suloiselle isälleen (söta far).

Sisältö oli ihanan arkista ja maanläheistä. Tuntui, että kirjoittajan kanssa tulisi hyvinkin juttuun, vaikka usein puhutaan menneisyyden ihmisten käsittämättömyydestä. Nils Magnus kertoi ostamistaan kirjoista ja lukemistaan kirjoista. Tai siitä, ettei ollut lukenut mitään (läste ingenting). Hän merkitsi muistiin jalkojen pesun (!) ja aamusella paikkaamansa housut. Tavallisesta elämästä (sysselsattes med det vanliga).

Ilmaisu, joka yhdistyi nykyaikaan parhaiten, oli "En tehnyt mitään! Juoksin vain ympäriinsä." (Gjorde ingen ting! annat än gick omkring)
Muutama vuosi aikaisemmin Nils Magnus ja veljensä Mårten harjoittelivat ranskaa käyttämällä sitä kirjeenvaihdossaan. Muutama konsepti näistä on tallella ja joukossa oli ilokseni (sillä ranskani heikkoa) myös yksi englanniksi vuodelta 1791. Jaoin sen hupipalana tietämilleni englanninkielisten kirjeiden tutkijoille ja he tuntuivat elettäni arvostavan
Maatiala-kohta oli kiinnittänyt omankin huomioni.
Kirje oli päivätty 23.9.1791 Pirkkalassa, jonne Nils Magnuksen isä oli pari vuotta aiemmin siirtynyt kirkkoherraksi Köyliöstä. Yhdessä vanhempiensa ja sisarensa kanssa Nils Magnus oli 20.9. käynyt vierailulla Maatialassa ja rapotoi, että emäntä oli jossain määrin kaunis, mutta häntä ympäröi lauma narttuja, sylikoiria ja pentuja, jotka nuolivat kasvojaan ja erityisesti suutaan (The Mistress is there not without beauty, but a great flock of bitches, lap-dogs and whelps smacked continually the hole face and especially the mouth of her.)

Tämä ei siis ollut tavanomaista.

Maatialan emännän henkilötietojen löytämiseen meni tavallista enemmän aikaa, sillä Pirkkalan rippikirjan merkinnät päättyvät vuoteen 1781 ja henkikirjoja etsiessäni eksyin Hämeeseen. Maatialan merkinnät vuodelle 1791 ovat Turun ja Porin läänin puolella tilissä 7768 sivulla 774. Puustellia isännöi edelleen everstiluutnantti Anton Vilhelm von Schantz, joten koirien ympäröimä nainen lienee ollut 38-vuotias vaimonsa Catharina Elisabet de Carnall.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Tämä Catharina Elisabet de Carnall lienee ollut aikansa koirankasvattaja, bakteereja ja pöpöjä pelkäämätön eläinrakas ihminen.