- Ostamaan uutta ja hyvää 5 ja puolen oktaavin forte-pianoa (FAT 27.8.1822)
- Vuokraamaan yläkerran huonetta (FAT 23.9.1824)
- Ostamaan lippuja historiallisen näytelmän Siri Brahe esitykseen rouva Håkanssonilta (FAT 16.4.1825)
- Saadakseen yksityisopetusta (uti skrifwa och läsa Swenska språket, Historie och Geographie, Aritmetique och Geometrie) (FAT 28.10.1826)
- Vuokratakseen talouksille tai poikamiehille sopivia huoneita (FAT 10.5.1827)
- Saadakseen takaisin kultaisen kellon avaimen ja viritysrenkaan, jotka oli Schönbergien pihalle pudottanut (FAT 14.2.1828)
- Vuokratakseen 4 huonetta (sali, 2 kamaria ja keittiö), ja ulkohuoneet (FAT 20.3.1828)
- Tavatakseen Tampereen kaupunginsaarnaaja Heleenin, joka yöpyi talossa (Helsingfors tidningar 21.1.1829)
- Ostaakseen Schönbergien luona majoittuneelta baijerilaiselta 10 päivää valaisevan yölampun (HT 4.3.1829)
lauantai 31. maaliskuuta 2018
Mitä asiaa Schönbergin taloon?
Sund-tutkimuksen (tarpeettomassa) hienosäädössä aloin etsimään osoitetta Schönbergien talolle Hämeenkadulla Helsingissä. Kaupunginarkiston kortistot eivät auttaneet ja henkikirjaa vuodelta 1835 en sentään lähtenyt käymään läpi. Mutta kertasin sanomalehti-ilmoitukset ja sain näin kuvan asioista, joita kellosepän ja myöhemmin leskensä tontille tultiin hoitamaan, jokapäiväisemmän ohella.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Henkikirja 1835: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=395332, Norra Qvarteret n:o 86. Tämä osoite näkyy myös sanomalehti-ilmoituksessa huutokaupasta vuonna 1837: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/384747?page=5&term=Sch%C3%B6nbergs&term=Tawastgatan
Missä tämä sitten mahtoi fyysisesti olla. Hämeenkatu (Tavastgatan) oli kai eri katu kuin nykyinen Hämeentie?
Pahus, henkikirja oli siis helpompi nakki kuin ajattelin. Tuon huutokauppailmoituksen tonttinumeron löysin ja sain yhdelle kartallekin. Ongelmana oli minusta se, että kyseisen kartan mukaan tontti oli monta korttelia itään Hämeenkadulta, johon kuitenkin viitattiin useimmissa yhteyksissä kuin tontti olisi sen varrella.
Hämeenkatu oli eteläpäästään sama kuin nykyinen Snellmaninkatu ja oikaistiin pohjoispäästään samoihin aikoihin kuin (käsittääkseni) Schönbergien talo hävitettiin. Oikaisusta en löytänyt oikein kunnollista selostusta ja kaikki meni päässäni iloisesti sekaisin. Ehkä joskus vielä pystyn rauhallisesti käymään kaikki lähteet läpi.
Lähetä kommentti