perjantai 11. huhtikuuta 2008

Kuinka Hellman’ista tuli satavuotias

Porin vaivaishuoneessa pidettiin juhlia 20.11.1887 kaupungin vanhimman asukkaan Gustaf Fredrik Hellmanin täyttäessä sata vuotta. Juotiin viinilasi ja kahvia, annettiin keräyslahja 121 markkaa, kuunneltiin Hellmanin muisteluita vanhoista ajoista. Lopuksi päivänsankarista otettiin valokuva, josta kaupunkilaiset saisivat ostaa kopioita.

Joitakin ikätovereita oli kuitenkin elossa ja he esittivät juhlien yhteydessä epäilynsä Hellmanin iästä. Hellman oli muuttanut Poriin Kokemäeltä vuoteen 1825 mennessä ja syntymäaika Porin kirjoissa oli ollut sittemmin vuosi 1787. Mutta kun tilattiin papintodistus Kokemäeltä, selvisi että Gustaf Fredrik oli syntynyt Pumpulan kylässä 23.11.1803 suutari Johan Hellmanin ja Maria Mattsdotterin pojaksi.

Sukututkijoille tämän kaltaiset erheet ovat valitettavan tuttuja, mutta että 60 vuoden aikana ei tullut kertakaan esille ylimääräiset 16 vuotta kirjanpidossa…
Alkuperäinen syntymäpäiväuutinen kerrottiin ainakin seuraavissa lehdissä: Turun lehti 22.11.1887, Helsingfors Dagblad 22.11.1887, Folkvännen 22.11.1887, Nya Pressen 22.11.1887, Lounas 23.11.1887, Björneborgs Tidning 23.11.1887, Uusi Suometar 27.11.1887, Ilmarinen 29.11.1887, Aamulehti 29.11.1887, Hämeen Sanomat 29.11.1887, Hämäläinen 30.11.1887, Tampereen sanomat 30.11.1887, Waasan Lehti 30.11.1887, Kansan Lehti 1.12.1887, Keski-Suomi 3.12.1887, Kokkolan Lehti 5.12.1887

Uutinen erehdyksestä ainakin seuraavissa lehdissä: Satakunta 30.11.1887, Turun Lehti 6.12.1887, Aamulehti 6.12.1887, Lounas 7.12.1887, Keski-Suomi 7.12.1887, Kansan Lehti 8.12.1887, Tampereen Sanomat 9.12.1887, Lounas 10.12.1887, Satakunta 10.12.1887
Gustaf Fredrik Hellman kuoli Porissa ”vanhuuteen” jo 19.9.1888 (Hiski).

Sanomalehtitietojen mukaan Hellmanilla oli yksi poika ja kolme pojanpoikaa. Gustaf Fredrikin lapsia löytyy Porista (Hiski):
  • Amanda s. 18.3.1855 (Kopparsl: ges: Gustaf Fredrik Hellman + Förel brud Carolina Gustava Olin 24 år – vihitty 3.6.1855)
  • Gustaf Wilhelm s. 5.1.1858 (Kopparsl: Gesäll G: F: Hellman + Modr: Carolina 26)
  • Fredrik Julius s. 14.8.1864 (Mek:v: arbet: Gustaf Fredrik Hellman + h:u Karolina 33)
  • Viktor Edvard s. 12.1.1867 (Kopparslag: gesällen Gustaf Fredrik Hellman + hustru Gustava Karolina Olin 35)
  • Dagmar Gustava s. 26.9.1873 (Arbetare vid Mekaniska Verkstaden Gustaf Fredrik Hellman + hustru Karolina Gustava Olin 41)

Gustaf Fredrik Hellmanin omina kummeina olivat Pumpulan Hiivolan talolliset ja sisaruksetkin syntyivät Pumpulan kylässä. Isä Johan meni sieltä vielä toisiin naimisiin vuonna 1841 (Hiski).

Tilamatrikkeli (http://sukutilat.sarka.fi/) toteaa Hiivolasta:” Omistaja v:sta 1917 tehtailija Artturi Hellman (puolisonsa v:sta 1893 Hilma, o.s. Kuusiainen, kuollut 1929). Sitä ennen kuulunut Hiivolan suvulle niin kauan kuin tilan historiaa tunnetaan.” eli taitaa olla ihan toisia Hellmaneja. Kokemäki-seuran valokuvakokoelmassa on kuva Hiivolan talosta Pumpulan kylässä ja suluissa todetaan ”Hellemaa, ent. Hellman”.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Hei Kaisa
Törmäsin sattumalta pohdintaasi Kokemäen Pumpulan Hiivolan vaiheista. Olet oikeassa. Artur Hellman, joka isännöi Pumpulan Hiivolaa 1917-1937 ja rakennutti mm. Hiivolan edelleen pystyssä olevan komean päärakennuksen, ei ollut sukua Hiivolan aiemmalle isäntäsuvulle, eikä mainitsemillesi Hellmaneille. Arthur teki elämäntyönsä tehtailijana Ulvilan Friitalassa ja oli syntyään nahkurin poika Huittisten Mommolasta. Arthurin lapset ottivat puolestaan käyttöön Hellemaa-nimen 1920-luvulla. Hänen nuorin poikansa Aimo Hellemaa jatkoi Hiivolan isäntänä isänsä kuoleman jälkeen.

Arthurin tyttärentyttärenpoika
Markus V-P