Venäläiset 1800-luvun henkikirjoissa, esimerkkinä Matrosoff

Kesän Töölö-aktiviteetissa heräsin vihdoin siihen, että venäläisten merkintä henkikirjoissa muuttuu 1800-luvun aikana. Sekä tietenkin riippuu siitä, onko Venäjältä tullut hakenut ja saanut Suomen kansalaisuuden.

Esimerkkihenkilöni Ivan Matrosoff saapui - todennäköisesti perheineen - Helsinkiin vihanneskauppiaaksi 1850-luvun alussa. Tästä todistaa maistraatin pöytäkirjat sekä niistä koottu hakemisto.

Ainoa viite siitä, että Matrosoff oli myös vihannestenviljelijä ja yksi monissa muistelmissa mainituista Töölön "kaaliryssistä" on Strömstenin plantaasilla vuonna 1853 henkikirjoitettu "Ryska Trädgårdsmästaren Ivan Timofej Matrosoffs dr. August Tallberg" (U45:794). Ellei Matrosoff olisi yhdeksi vuodeksi palkannut suomalaista renkiä, olisi henkikirjoja katsoen näyttänyt siltä, kuin hän olisi muuttanut Strömstenin plantaasille vasta vuoden 1877 henkikirjoitukseen mennessä (U:79:1593). 

Olisi myös näyttänyt siltä, kuin Strömstenin plantaasi oli ollut olematon tai ainakin asumaton edellisinä vuosina. Kun todellisuudessa siellä - enemmän kuin todennäköisesti - asui ainoastaan ihmisiä, jotka eivät olleet velvoitettuja maksamaan henkiveroa. (Kyllä. Olen nysvännyt  seitsemän vuotta 1800-luvun Töölöä ja kirjoittanut älyttömyyksiä asumattomattomuudesta ja vähäisistä asukkaista, sillä aivan peruslähdekritiikki unohtui.)

Matrosoffin ilmaantuminen henkikirjoitukseen 1877 selittyy sillä, että hän haki keväällä 1875 Suomen kansalaisuutta. En ole päässyt arkistoon tarkistamaan myöntöajankohtaa, mutta ehkä päätös on venähtänyt vuoteen 1876. 

Edeltävinä vuosina linjanveto kirjauksissa ei kuitenkaan kulje aivan selvästi kansallisuuden mukaan. Gradussaan ”En för bägge och bägge för en” Helsingin venäläinen kauppiasyhteisö 1840–1860 (2016) Iisa Aaltonen toteaa: "Läpikäymissäni henkikirjoissa Venäjän alamaisiksi on merkattu satunnaisesti vain muutamia henkilöitä." Omien havaintojeni mukaan viimeistään vuodesta 1873 alkaen Helsingissä on merkitty sulkuihin/kauttaviivoilla henkiverosta vapautettuja. Näiden joukossa on myös venäläisiä "på pass", mutta Matrosoff ei kuulu tähän ryhmään, joten Strömstenin plantaasille ei todellakaan kirjata ketään. Esimerkki siis toisaalta (U:71:248):

Myöhemmin - ja aiemmista Helsinki-proggiksistani tutulla tavalla, jonka näköjään "oletin" pätevän koko vuosisadalla - venäläiset on merkitty ulkomaisiksi lyhenteellä utl. Henkiverottomuudesta huolimatta heidät on kuitenkin listattu jossain määrin (?) kattavasti. Esimerkki Stömstenin plantaasilta vuonna 1901 (U:184:3132) 

Eli suosittelen varovaisuutta 1800-luvun henkikirjojen tulkintaan kaupungeissa, joihin venäläisiä tiedetään muuttaneen. Kannattaa myös muistaa, että kaupungeissa oli myös epävirallisia maaltamuuttajia eli väkeä oli enemmän kuin virallisissa asukasluvuissa.

P. S. 1900-luvun alussa Helsingissä henkikirjoitettiin jo hevosetkin.