Paljonko Helsingissä oli väkeä?

Eilisestä teemasta jatkaen ja muistellen jonkun historiapalstan keväistä tiedustelua: "Onko olemassa asiantuntijoiden kesken hyväksyttyjä arvioita Suomen väestömäärästä pronssikauden lopun ja myöhäisen rauta-keskiajan loppuun. Esim. 100 vuoden periodein." Eipä ole, kun ei ole sopivia lähteitä, ja seuraavien vuosisatojenkin osalta tieto sisältää epävarmuuksia. Luotettavuus toki lisääntyy ajan myötä, mutta täydellistä tietoa ei ole mistään. Varsinkaan, jos kaipaa tietoa "kaikista" eikä tavalla tai toisella virallisista asujista.

Helsingin kaupungin tietokeskuksen työpaperissa 2016:1 (Helsingin historiaa numeroina kolmelta vuosisadalta. Opas Helsingin seudun aluesarjat -tilastotietokannan pitkien aikasarjojen käyttöön, pdf) Marjukka Vartiainen kirjoittaa

Väkilukusarjoissa vilisevät termit ”todellinen väestö”, ”kaupungissa asuva väestö” sekä ”läsnäoleva väestö” ja ”poissaoleva väestö”. Lankinen määrittelee läsnäoleviksi henkilöiksi kaikki maassa vakituisesti asuvat henkilöt, jotka voivat olla Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia. Poissaolevaan väestöön siirretään Suomen kansalainen, joka on muuttanut maasta (Lankinen 1984). [...] Väestökirjanpito on Suomessa siis perustunut kahteen rinnakkaiseen järjestelmään, henkikirjoihin (”henkikirjoitettu väestö”) ja kirkonkirjoihin (”maassa asuva väestö”).

(Tietääkseni Lankinen, Markku. Väkiluvun laskenta Helsingissä ennen ja nyt. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen neljännesvuosikatsaus 1984, 35(3), s. 19–30 ei ole verkossa tavoitettavissa.) Vartiaisen selostus liittyy sivustoon Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat, jonka historialliseen osaan on poimittu Helsingin tilastojulkaisuista tietyt numerosarjat. Väkilukutiedot alkavat vuodesta 1875 ja alaviitteen mukaan näissä henkikirjoihin perustuvissa tiedoissa "Ulkomaalaiset sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä v. 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia." Kaikista 1800-luvun puolen luvuista puuttuvat siis Helsingissä pysyvästikin asuneet, jotka eivät olleet ottaneet Suomen kansalaisuutta.

Vuodelta 1870 on käytettävissä väestönlaskennan raportti, jossa on mukana erillisenä taulukkona "Kaupungissa olevia epäsuomalaisia alamaisia" (yhteensä 5055). Näiden suurin ryhmä ovat Venäjän alamaiset, joista miehiä oli 3512 ja naisia 920, yhteensä 4432 (Töölön osalta 220+57 eli 277). Johdantotekstistä käy ilmi, että "epäsuomalaiset" on laskettu mukaan 32113 hengen "todelliseen väestöön", jota muissa taulukoissa käsitellään. (Kyseisestä luvussa on mukana 628 matkustajaa toisaalta ja siitä puuttuu 817 kaupunkilaista, jotka olivat väestölaskentapäivänä matkoilla.) 

Venäjän alamaisten osuus "todellisesta väestöstä" Helsingissä 1.3.1870 oli näin ollen 13,8% ja alueella "Töölöö ja huvilat ulkopuolella Espoon tullia" 17,3%. Koko kaupungissa Venäjällä syntyneitä (Itämeren maakunnat+Muut Venäjän kuvernementit), joihin kuului "epäsuomalaisten" ohella Suomen kansalaisia, oli 3578 eli 11,1%. Autonomian aikaa oli takana jo 60 vuotta, joten osa Venäjän alamaisista Helsingissä oli siis syntynyt Suomen puolella.

Vuonna 1880 vastaavassa raportissa todetaan, että

Väenlaskussa vuonna 1870 nousi venäläinen sotaväki perheineen ja huonekuntineen 3,580:neen henkeen, mutta vuonna 1880 oli sen lukumäärä ainoastaan 2,965 henkeä. Kun venäjänkieltä puhuvien lukumäärä kaupungissa väliajalla kuitenkin on lisääntynyt, näkyy siitä, että tämä lisäys on yksinomaisesti venäläisen siviiliväestön tuottama, joka väestö näiden kymmenen vuoden kuluessa varmaan on enentynyt enemmän kuin kahdenkertaiseksi. 

 

Huomattavasti vaikeampaa on hahmottaa vuotta 1870 edeltävää kehitystä. Käsittääkseni yksi harvoista yrittäjistä on Marjaana Hakala, jonka gradua Helsingin venäläiset asukkaat ja heidän elinkeinonsa 1809-1840 (1997) kävin lukemassa kirjastossa asti. Hakala oli poiminut henkikirjoista (käsittääkseni) nimien venäläisyyden perusteella "venäläisiä". Näitä ei ollut vuonna 1810 yhtään, 155 vuonna 1830 ja 330 vuonna 1840. 

Vuonna 1829 perustettuun Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan kuului vuonna 1830 Helsingissä jossain määrin pysyvästi asuneita 634 ja vuonna 1840 seurakuntalaisia oli 770. Näihin ei ole laskettu sotilaita, joita Hakala arvioi olleen molempina vuosina 1100. Samoilta vuosilta Hakalalla on kirjallisuudesta poimittuna suomalaisten siviilien ja sotilaiden määrät. Jos "suomalaisten" ja "venäläisten" siviilien ja sotilaiden yhteensä ymmärretään vastaavan "todellista väestöä" ja epäsuomalaisiksi arvioidaan ortodoksisen seurakunnan jäsenet, joita ei henkikirjoitettu, Venäjän alamaisten osuus kyseisinä vuosina on arviolta 12,1% ja 8.6%.  Näissä, samoin kuin vuoden 1870 luvuissa valtaosa venäläisistä on sotilaita. 

Henkikirjoissa esitetty väki ei vastaa vieraan maan alamaisten osalta Helsingin todellisuutta, jossa oli Venäjällä syntyneitä Suomen kansalaisia ja Suomessa syntyneitä Venäjän kansalaisia.