Jatkoksi kokoelmaani laskutaitomaininnoista, jonka edellinen osa on marraskuulta 2021
1) Limingassa 1851 syntynyt Eero Helin kirjoitti nimellä Eero Sissala vuonna 1887 ilmestyneessä kirjassaan Heikki Helmikangas kuvauksen päähenkilön taidoista
Pirttilän talosta voin taasen kertoa sen kumman, että tuo kirjanlehtiä syöpä Pirttilän Paavo on joutunut kirjoitusmiesten lukuun. Hän on ostanut kaupungista kirjoituskaavan ja opetellut kirjoittamaan ja on seurakunnan etevin talonpoika kirjoitustaidossa. Hän lukee kirjoitettua melkein selvemmin kuin painettua; mutta ihmeellisin kaikista on kuitenkin hänen luvunlasku-taitonsa, johon hän on saanut alku-opastusta rovastin apulaiselta, nuorelta pastorilta. Sitten on hän itse harjotellut talvis-illoilla lisää ja on tullut luvunlaskussa niin mainioksi, että osaa sinisellä kivitaululla laskea vaikka mitä — muunmuassa senkin tähän asti mahdottomana pidetyn laskun, sekuntien summan Raamatun ajanlaskun jälkeen mailman luomisesta. Kaikki ihmettelevät Paavon taitoa kirjoituksessa ja luvunlaskussa ja moni harmaapäinen ukko ja talon-omistaja antaa nyt mielellänsä Paavon laskea ja kirjoittaa talonsa vuositili-kirjat ja laskut. [...]
Vielä on Paavon ansioksi mainittava, ettei hän tahdo pitää pitkän ja kiusallisen vaikeuden kautta saavutettua taitoa yksin omana hyötynänsä, vaan jakelee sitä muillekin. Niinpä hän on minuakin opettanut kirjoittamaan ja laskua laskemaan, eikä ole siitä vaivasta mitään palkkiota ottanut. Monta muutakin on hän alulle pannut, kun vaan oppivaiset ovat sen vaivan nähneet, että ovat hankkineet itsellensä kirjoituskalut ja taulun ja lauvantai- ja sunnuntai-iltoina käyneet Paavon luona opetusta saamassa. Aika jalo mies tuo Pirttilän Paavo! Onnea ja siunausta hänelle toivottavat kaikki, jotka hänen koulussansa ovat istuneet ja opetusta maksutonta saaneet.
2) Kaarlo Wesala. Waikka kokee, eipä hylkää Herra. Tosikuvaus erään kansanlapsen elämän taistelusta. 1892 kuvaa kirjoittajaa 16-vuotiaana eli vuoden 1872 paikkeilla palveluspaikassaan
Samaan aikaan heräsi taas jonkun aikaa kaihossa ollut oppimisen haluni, saaden kiihotusta lukkarin lasten laskennon ja kirjoituksen harjoituksista. Täytyi ryhtyä kiihkoani edes osittain sammuttamaan yksinkertaisilla opin harjoituksillani. Milloin vaan suinkin sain tilaisuuden, niinkuin pyhinä ja iltasilla myöhään muiden jo maatessa, opettelin kirjoittamista ja luvun laskua. Mainittu talon vanhin poika, joka oli ennestään kirjoituksen ja laskennon jälillä, auttoi alkuun ja yhtyi kanssani innolla yhä eteenpäin rientämään. Laskennon opettajana oli meillä Weimberg'in toimittama "Luvunlasku oppikirja." Äärettömällä ahkeruudella ja vaivalla opettelimme sen johdolla, paitsi kokonaisia lukuja, myös tavalliset murtoluvut laskemaan ennen talven loppua. Siihen tuhlaantui myös osa talonkin aikaa keväällä hyvillä ilmoilla, kun me, ollessamme kahden metsässä halon hakkuussa tai muussa ulkotyössä, ryhdyimme kiihkoamme tyydyttämään siten, että veistelimme puun kylkiä sileäksi ja siinä numeroita käyttelimme. Se tuli haltiaväenkin tiedoksi ja saimme heiltä aika nuhteita.
Wesalan muistelman julkaisemattomassa versiossa Weimberg on Zweigberg ja oppikirjan maininnan jälkeen loppu pidempi:
Ahkeruudella ja suurella vaivalla opettelimme sanotun kirjan avulla kokonaiset luvut ja laatuluvut, mutta sitten tahtoi kääntyä tie pystyyn, kun tuli murtoluvut eteen. Oppikumppanini kyllästyi ja nyt jäin aivan yksin koittamaan mihin parhailla ponnistuksillani pystyisin. Ja, annas ollakaan, tuon rakkaan oppikirjani avustamana sain pala palalta selville monimutkaiset tavallisten murtolukujen laskemistaidot, mutta kyllä siinä toisenkin kerran tuli melkeimpä muinainen Jobin kärsivällisyys koetukselle. Vaan iloni oli sitä suurempi, kun keväällä vähän niinkuin itsetietoisella rohkeudella saatoin isännälleni ilmoittaa, kun hän kysyi, mihin saakka nyt oli laskennon oppimisessa ehtinyt, että nyt ovat jo tavalliset murtoluvut vallassani ja kai pian pääsen kymmenmurtolukujakin hallitsemaan, joiden opiskelemiseen jo olen ryhtynyt. Siihen isäntäni (kanttori) sanoi: "Vaikka minä en ole mikään profeetta, joka kykenisin tulevia asioita luotettavasti ennustamaan, niin sanon kuitenkin, että sinusta saattaa vielä aikanaan tulla muihinkin tehtäviin pystyvä, eikä vain renkimiehen töihin, kun vaan et Jumalaa hylkää."
Opinnoistani yhä jatkoin muiden töiden lomassa. Näihin tehtäviin tosin kuului osaksi talon aikaakin keväällä kauniilla ilmoilla, kun ollessani metsässä halonhakkuussa, ryhdyin kiihkoani tyydyttämään siten, että veistelin puiden kylkiä sileäksi ja siinä numeroita käyttelin. Tuohiset koivunkyljet olivat myös mieluisia laskennon harjoitukselle. Monen koivun tuohinen pinta tulikin numeroita täyteen. Lopputuloksena laskennon harjoituksistani oli se, että kokonaiset luvut, samoin laatuluvut ja tavalliset murtoluvut kuin myös kymmenmurtoluvut, päätöslaskun ja osiksi korkolaskunkin oli talven kuluessa omin neuvoin oppinut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti