30.9.
- [What was the REAL Name of Jesus?] Se, että nimi on säilynyt kirjoitettuna, ei tarkoita, että tietäisimme, mitä nimeä on käytetty. Osa n+3418
- Neljässä tunnissa väsätty ei-niin-briljantti artikkeliehdotus ja lähetetty tunti ennen dedistä. Jonkinlainen merkkipaalu ammatillisessa kehityksessäni historiantutkijaksi?
1.10.
- [Awful Archaeology Ep. 6.5: The Baghdad Battery... Again?] Tiedon muodostusta YouTubessa eli aloittelija/popularisoija ottaa nöyrästi palautetta ammattiarkeologilta. Molemmilta hieno suoritus.
3.10.
- Kun kustantajatkaan eivät viitsi ilmoittaa lokaatiotaan, miksi se vaaditaan viitteeseen? Onko joku joskus, jossain, käyttänyt paikkatietoa julkaisun hakemiseen tai tunnistamiseen? Saa ilmoittautua. [Ainoastaan Reima Välimäki totesi "Olen, mutta en koskaan 1600-luvun jälkeen julkaistussa kirjallisuudessa". Enimmäkseen oltiin sitä mieltä, että tieto on merkityksetön. Yksi vastalause, jonka perustelut kuitenkin jäivät puolitiehen: "Kyllä kustannuspaikka jotain kertoo: jotain merkitystä, onko kirja kustannettu Tampereella, Delhissä vai New Yorkissa - kertonee ainakin jotain kustantajasta, etenkin jos on täysin tuntematon kustannustalo."]
- John Oliverin pikaratkaisu museoesineiden palautukseen: The Payback Museum
4.10.
- "Suomen valtiopäiväasiakirjojen digitointi säätyvaltiopäivien ajalta 1863–1906 on saatu päätökseen eduskunnan arkistossa. [...] ei vielä toistaiseksi löydy verkosta"
- Asiasta mitään tietämättömälle @NYUJordanCenter seminaari "Newspapers under the Tsars" on mielenkiintoista kuunneltavaa.
6.10.
- Ruotsissa käynnissä väitöskirjatutkimus 1600- ja 1700-luvun liitupiipuista, doktorandi piti yleisöluennon. [Kritpipor, föredrag med Robert Bergman Carter]
8.10.
- Miksi Suomessa ei julkaistu enemmän kirjallisuutta 1773? "...hufwudsakeligast bör det tilskrifwas den dygdiga blygsamhet som Nationen hyser, at ej beswära Allmänheten med sådant som ej wore fullkomlige Mästerstycken." [Pian huomasin, että olin jakanut saman ihastuttavan lainauksen blogissani jo vuonna 2018. Lähteet ei koskaan lopu, kun niitä kierrättää!]
10.10.
- Historian gradujen haravoinnista löytyi "ajankohtainen" katsaus sadan vuoden taakse. Timonen, Tuukka: Neuvosto-Venäjän uhkaan varautuen : Suomen puolustussuunnittelu vuosina 1919–1924
11.10.
- [Turku tiedotti: Turun museokeskuksen ja muiden Varsinais-Suomen museoiden kokoelmia nyt julkisesti nähtävissä verkossa. Alleviivasin näyttökaappaukseen sanat "nyt julkisesti"] Niin, kun ne eivät tätä ennen olleet, esim. @Finnafi Asioita, jotka ovat mahdottomuuksia: 1) Useamman instituution yhteiset it-ratkaisut 2) Rehellinen otsikointi tiedotteissa.
- Arvatkaapas onko Kansalaisyhteiskunta-lehden numerot "edelleen selattavissa täällä"? Villi veikkaus: ei myöskään ole tallessa @Jyk_tiedotus . Ennustus: sivuston muu sisältö tuhoutuu yliopiston verkkosivujen uudistuksessa.
- Leinbergin Åbo stifts herdaminne 1554-1640 (1903) (@Kirkkohistoria ) löytyy nyt digitoituna @litteraturbank . Mites tämän muistaisi, kun seuraavan kerran kaipaa?
14.10.
- Varoitus on myöhässä tälle illalle, mutta ottakaa opiksenne! Vilho Reima: Nuoriso Huvittelee (1926):
Tanssin vaarat ovat kaikista vastaväitteistä huolimatta hämmästyttävän suuret. Jo ruumiillinen terveys ja hyvinvointi tanssipaikoilla pian menetetään. Pikainenkin silmäys tanssitaloihin todistaa, että ne usein ovat pölyn ja lian vallassa. Sieltä on toinenkin taudin basilli saatu ja saadaan edelleen. Ja miten hatarat ja kylmät ne ovat! Siksi niissä puolialastomat naiset, varsinkin milloin tanssin himosta loppumattomasti ollaan lattialla, eivät kestä vilustumisen vaaraa väliaikoina, vaikkapa ovatkin karaistuneita.
17.10.
- Aamun aluksi viesti @NatLibFi "Kiitos hankintaehdotuksesta. Kansalliskirjasto tilaa teoksen, ja se varataan sinulle." Kannatti satsata perustelujen kirjoittamiseen.
23.10.
- S'on muuten "i allmänhet" tosi kiva yrittää tekstihaulla paikantaa tutkimuskirjallisuutta, jossa käsitellään käsitettä "allmänhet" 1700-luvulla.
24.10.
- Hakusanojen taika. Esitykseni ja mutuiluvastaukseni yleisökysymykseen #Hitu2022 kuullut ehdotti spostilla luettavaksi kirjaa, jonka nimikkeen fraasilla löytyi vino pino lisää.
26.10.
- Suomalaiseksi määrittely, osa n+987.
Kirjaa tehdessään Virtanen ja Pelliccioni joutuivat miettimään, kuuluuko Parasken perintö suomalaisille. Onko kalevalaisen lauluperinteen kutsuminen suomalaiseksi kulttuurista omimista?
”Meidän piti pohtia tosissamme kulttuurista omimista: käytimmekö Paraskea hyväksi? Ja voimmeko me edes kutsua häntä suomalaiseksi? Päätimme että voimme. Hän vaikutti kuitenkin lopulta Suomen puolella”, Virtanen sanoo.
(Teoksen tiedote/promo: Suomen supernaisia -sarjan viides osa nostaa valokeilaan runolaulaja Larin Parasken – mutta oliko hän suomalainen? 20.09.2022 12:00)
27.10.
- Ihminen kirjoittaa 1770-luvun Helsingistä ja melkein käyttää sanaa pääkaupunkiseutu...
28.10.
- Blogini täyttää tänään 15 vuotta. 1,3 miljoonasta sivulatauksesta monet ovat omiani, mutta ilokseni muitakin lukijoita on tullut ja mennyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti