Sanomalehtien toimittamisen historia on huonosti dokumentoitua, joten yksittäisiä anekdoottejakin kannattaa kierrättää.
Joulutunnelma 1913:ssa Eero Alpi pakinoi Santeri Ivalosta:
Minua vanhemmilta sanomalehtimiehiltä olen kuullut m. m. erään hänen sanomalehtimieskykyään kuvaavan pikku esimerkin.
Istuttiin Kappelin verannalla. Siinä oli muutamia juristeja ja Päivälehden toimittajia, mukana Santerikin, joka silloin vielä oli Ingman. Oli ilta ja kello oli jo paljon, eikä seuraavan päivän lehteen vielä ollut pääkirjoitusta. Siksi olivatkin Päivälehden miehet vähän nuopealla mielellä, sillä kukaan heistä ei ollut kirjoitustuulella, ja he istuivat melkein sanattomina, vastahakoisesti kuunnellen seurueeseen kuuluvien juristien hieman eloisampaa keskustelua, joka jonkun verran kosketteli erinäisiä asioita vankila-oloista.
Toiset toimittajat pistivät hekin silloin tällöin sanan väliin, mutta Santeri yksin murjotti vaiti. Äkkiä hän nousi, sanoi "terve!" ja lähti. Toiset jäivät pilkkumiensa ääreen ja unohtui koko pääkirjoitus. Mutta seuraavana aamuna saivat he kummakseen lukea Päivälehdessä mitä johdonmukaisimman, tarkoin perustellun ja suurella asiantuntemuksella kirjoitetun "johtavan" vallitsevista vankila-oloista, joiden suhteen artikkelin tekijä lausui erinäisiä sattuvia huomautuksia, tehden muutamia uudistusehdotuksiakin. Puheenaolevan artikkelin arvokkuuden totesivat jälestäpäin asiantuntevat henkilöt. Tuskin oli Santeri aikaisemmin näihin asioihin huomiotaan kiinnittänyt.
Täytyy tunnustaa, etten ole lukenut Päivälehden historiaa, joten en tiedä, onko tämä tarina jo perusteellisesti kontekstoitu ja käsitelty. Kappelin verannalla istumiseen sopiva ajankohta olisi esimerkiksi vapunpäivä 1901. Päivälehdessä 2.5.1901 ilmestyi kirjoitus "Vankilarakennukset".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti