Kun ruotsia ymmärtää paremmin kuin suomea

Yli kymmenen vuotta sitten tein sanakirjasta Den Lilla Swenska och Finska Tolken = Ruottalainen ja Suomalainen Kielikirja blogitekstit Kestikievarissa 1862 ja Kyytimiehen kanssa 1862. Kun se sittemmin tuli vastaan Gutenberg Projectissa huomasin sanastoa, joka oli oudompaa suomeksi kuin ruotsiksi. Esimerkiksi

Sugga, Imisä sika.

Snöpt swin, Orasa sika.

Ett års gammalt swin, Talle.

Twå åra gammalt swin, Kasattu sika.

Tre års gammalt swin. Kahdesti kasattu sika.

Sanaston ainoa puutarhan marjapensas on "Oiwukka-pensas" eli musta viinimarjapensas. Vanhan kirjasuomen sanakirjassa oivukka on yleisemmin herukka, joka sekin on vanha sana.

Muoto-sanoissa eli adjektiiveissa on myös ylläreitä. 

Wacker, Pulskia.

Ful, Julma.

Snål, Jolkka, perso.

Noga, Tyystä.

Aflång, Pytkyliäinen.

Jolkkana ihmisenä en ole koskaan saanut tyystä pytkyliäisistä nisuleivistä. 

P. S. Sanojen vacker ja pulskia yhdistämisestä tulee mieleen tuore katsaukseni Laihdutuksen lyhyt historia (osa 1, osa 2, osa 3).

Kuva: Kirjasta "Caricature; wit and humor of a nation in picture, song and story" (1911), Flickr Commons via Internet Archive