Zacharias Eosanderin ja Helena Sutthoffin 24.4.1666 solmimasta avioliitosta syntyneen tyttären nimeä ja kohtaloa ei ole haastavaa löytää. Kansalliskirjaston digitoiman hautajaispainatteen toisella sivulla on Zacharias Eosanderin surijoiksi tammikuussa 1688 kerrottu leskensä Helena Sutthoff, tämän vävy Gustaf Berner ja tämän vaimo Anna Zachrisdotter Eosandrae.
Ollakseen 24-vuotias helmikuussa 1691, Annan syntymävuosi on suunnilleen 1667. Tämä sopii erinomaisesti vanhempiensa häiden ajankohtaan.
Sen sijaan se ei sovi Bernerin sukusivustolla kerrottuun penkkiriitaan:
Viipurin raastuvanoikeuden tuomiokirjassa 29/4.1682 löytyy juttu, koskeva riitaa maist. Gustavus Bernerin ja "karduaanimaakarin" (nahkurin ?) Jochim Zelandtin vaimojen kesken penkkipaikasta luostarikirkossa Viipurissa. Oikeus tuomitsi Zelandtin vaimon maksamaan kirkolle sakkoa 2 talaria hopearahaa sekä että hänen aina vastedes pitäisi antaman Bernerin rouvan nauttia etusijaa kirkossa, joka hänellä oikeuden mukaa on.
Olisiko Anna naitettu jo (alle) 15-vuotiaana? Onko todennäköisempää vai epätodennäköisempää, että teini-ikäinen alkaa haastaa riitaa kirkossa oletettavasti vanhemman naisen kanssa? Mikään ei käsittääkseni tee mahdottomaksi sitä, että Gustaf Bernerillä olisi voinut olla aiempi vaimo, jonka kuoltua Gustaf olisi ennen vuoden 1688 alkua viemään Anna Eosanderin vihille.
Mistä herää (ikävä) kysymys siitä, että onko Anna Eosander esiäitini ollenkaan. Polveudun Gustaf Bernerin Helena-tyttärestä, jolle kerrottu syntymävuosi 1686 todennäköisesti perustuu hautauksen yhteydessä vuonna 1742 kirjattuun 56 vuoden ikään. Olettaen, että hautakivessä luetellut lapset eivät ole monikkosynnytyksistä, Anna Eosanderin avioliitto oli kestänyt ainakin 3*9 kuukautta. Ja neljännen 9 kuukautta, jos sukutaulun tieto Britan kuulumisesta Annan lapsiin ja Britan ikätieto on oikein. Missä tapauksessa avioliitto olisi solmittu viimeistään vuoden 1688 alussa, mikä oli jo tunnettu asia. Argh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti