lauantai 14. marraskuuta 2020

Äideillä ei ole merkitystä. Piste.

Kannoin tällä viikolla kirjastosta Charlotta Wolffin uutuuden Edelläkävijät. Neljän suurkauppiassuvun tarina modernisoituvasta Suomesta. Olisi ollut tilaisuus nähdä miten historiantutkimuksen ammattilainen kääntää sukuhistoriaansa totiseksi yhteiskuntahistorialliseksi tutkimukseksi, mutta jämähdin alkusivuille ja ikivanhoihin fiksaatioihini.

Sivulla 33 Wolff esittelee yhden tarkastelemansa suvun alkuhenkilön:

Carl Magnus Dahlström (1805-1875) itse oli Borgströmin tavoin syntynyt Loviisassa, jonne hänen puutarhurina toiminut isänsä oli muuttanut Ruotsista. Isä kuoli...

Isä oli toisaalta tullut, joten eikö olisi ollut mielekästä tarkastella tai edes mainita äidin mahdollisesti vahvemmat paikalliset verkostot? Ilmiselvästi ei, sillä Wolffin tekstissä äiti ja kaksi nuorempaa sisarta olivat todennäköisesti 12-vuotiaan pojan taloudellisen avun tarpeessa ja muuta heistä ei selviäkään. Samalla linjaa on vedetty Kansallisbiografiassa, jonne artikkelit (2 kpl) kirjoittanut Veli-Matti Pussinen aloittaa 

Carl Magnus Dahlströmin isä, puutarhuri Abraham Dahlström oli muuttanut 1700-luvun loppupuolella Ruotsista Elimäelle ja sieltä edelleen Loviisaan. Isänsä kuollessa 1817 Carl Magnus oli vasta 12-vuotias.

Kuten arvata saattaa, Pussisen artikkeli oli Wolffin kappaleen lähteenä. Lähdepohjaa hieman laajentamalla olisi voitu todeta, että Carl Magnuksen äidinäiti Sofia Helena From oli syntynyt Ruotsinpyhtäällä 1.8.1751 räätäli-posteljoonin tyttäreksi. Ei ihan virkamiestausta, mutta yhteys kirjalliseen kulttuuriin ja mahdollisuus liikkeeseen ja kontakteihin. Sophia Helena meni vuoteen 1779 mennessä naimisiin Strömforsin ruukin vasarasepän Johan Tolletin kanssa ja tämän kuoltua vuonna 1781 avioitui toisen vastaavan (Johan Holmberg) kanssa. Sophia Helena oli siis integroitunut ajan korkeinta tekniikkaa edustavaan liikelaitokseen, joka minitaajamana ja todennäköisesti epävirallisena kauppapaikkana päätien varrella tarjosi runsaasti ihmiskontakteja. Tämän kulttuuriperinnön sai ensimmäisestä avioliitosta syntynyt Anna Sofia Tollet, joka vuonna 1805 avioitui puutarhuri Abraham Dahlströmin kanssa. Sophia Helenalla oli myös mahdollisuus välittää elämänkokemuksensa suoraan Carl Magnukselle, sillä Sophia Helena Fromin kuollessa tyttärenpoika oli 36-vuotias. (Hutkimuksen "lähteinä" Geni ja Hiski.)

Vastaavasti Wolffista on merkityksellisempää esittää arvelu, että Carl Gustaf Wolffin (1800-1868) isänisä oli ollut kauppias Hannoverissa (s.39), kuin kertoa äidin Brita Fellmanin taustasta.  

Carl Gustafin vanhemmat menivät naimisiin 13.10.1795 Tukholmassa, jossa Johan Diedrich Ludwig Wolff oli Södermanlannin herttuan kamarimuusikko ja Brita Fellman naisille tavalliseen tapaan elinkeinoa paljastamaton "jungfru". Syntymävuotensa stemmaa Piittimessä 17.6.1764 syntyneeseen Brita Fellmaniin eikä ole mielestäni syytä olettaa, etteikö kyseessä olisi sama henkilö. Vanhempansa Anders Fellman (s. 29.10.1732) ja Rebecca Hjellman kävivät papin edessä 12.1.1761. Isä kuoli 13.12.1767. Valitettavasti Piittimen kirjauksissa ei ole titteleitä, mutta jostain yksi sukututkija on keksinyt kutsua Britaa porvarin tyttäreksi ja tämä näyttää mahdolliselta. Isäpuolensa Jonas Sundström oli yhtä epävarman tiedon mukaan porvari Piittimessä.

On siis yhtä mahdollista, että Carl Gustafin äidinisä oli kauppias Piittimessä kuin että isänisänsä oli kauppias Hannoverissa. Mutta vain jälkimmäinen tieto on relevantti selite hakeutumiselle kauppiaan uralle ja menestymiselle sillä.

Paitsi, että... Brita Fellman itse kertoi kesäkuusta huomattavasti poikkeavaksi syntymäpäiväkseen Porin kirkkoherralle 20.7.1767 (RK 1803-08 s. 231). Ja ArkivDigital ilmoitti eilen ilmaisviikonlopusta, joten käytin perukirjahakemistoaan ja varmistin Anbytarforumillakin kerrotun. Rebecka Hjellmanin perukirjassa (Piteå stad Rådhusrätt och magistrat (BD) FIIa:1 (1786-1819) Bild: 531 Sida: 189) ainoa rintaperillinen on toisesta avioliitosta syntynyt tytär. Tukholman kautta Suomeen vuosikymmeniä aiemmin lähtenyt Brita on tietenkin voitu strategisesti unohtaa, mutta varsin mahdollista on myös, että hänet on yhdistetty väärään perheeseen. Valitettavasti AD:n hakemisto ei tarjonnut Anders Fellmanin perukirjaa. 

Ei kommentteja: