Vauhtia otettiin viikingeistä asti, esiteltiin Hansa ja Novgorod. Sitten Itämeren alueen tärkeimpiä kaupunkeja, joista Visby palautti tietenkin mieleen Historiska museetin näyttelyn taistelusta vuonna 1361, ja Tukholma värjöttelyn Slussenin kaivausmontulla, joka aikanaan osui keskiaikaiseen kivettyyn katuun, jos oikein muistan. Ja nyt tätä kirjoittaessani palasi mieleen Tallinassakin tuijotetut keskiaikaiset arkeologiset löydöt sekä 1500-luvun hylky. Jos kaiken kuulemani ja näkemäni muistaisin...
Täysin uutta oli ajatus, että kaupungeiksi voidaan laskea muutkin kuin "raatikaupungit". Onko Teljälläkin vielä mahdollisuutensa?
Merimuseon vitriinien pronssipadat olivat hieman jääneet vaivaamaan, sillä ne vaikuttivat enemmän näyttö- kuin käyttötuotteilta. Luennoitsija kuitenkin vakuutti niiden olevan keittoastioita, joita käytettiin ihan normaaleissa talouksissa. Pronssin arvokkuuden ja jälleenkäytettävyyden vuoksi niistä ei useimmiten jää arkeologisia jäänteitä. Valurauta otettiin käyttöön 1600-luvulla ja halvempana korvasi pronssin keittoastioissa. Joina käytettiin myös punasaviastioita.
Aivan lopussa käsiteltiin saaristossa asuminen ja ehdin saada muistiinpanoihin lukuisat m.m. maannousun takia autioituneet kylät ja keskiaikaiset kappelisaaret.
Kuva jälleen Charles Harrisonin kirjoittamasta ja kuvittamasta kirjasta A Humorous History of England.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti