Antipatiani kirjoittajaa kohtaan ja oma asiantuntemukseni estää
Sukututkimuksen perusteet -osion arvioinnin. Mutta voin motkottaa siitä, että tekstejä verkkoon vienyt on jättänyt aivan turhaan ensimmäiselle sivulle yläotsikon ja kirjoittajan nimen näkyviin, kun molemmille on oma paikkansa leiskassa.
Ja sisällön vilaistuani olen sitä mieltä, että sen olisi voinut kirjoittaa kotiseutututkimuksen näkökulmasta, jossa tutkitaan sukututkimuksen keinoin ja lähtein muitakin asioita kuin kokonaisia sukuja.
Modernilta kuullostava
Paikkatieto paljastuu ensisijaisesti vanhojen karttojen esittelyksi, joka tietenkin on paikallaan tässä ABC:ssä. Pitkähköt artikkelit olisivat kaivanneet jonkinlaista pätkimistä, jotta historiaosuuden jälkeen tulevat vastauksen karttojen käytöstä ja saatavuudesta olisivat paremmin esillä.
Alkuosan kirjallisuuslistan alle sijoitettu Elina Makkosen mielenkiintoinen pätkä
Muistikartat kotiseutujulkaisun aineistona on myös vaarassa jäädä huomiotta. "Muistikartat antavat elinympäristöstä elävämmän ja värikkäämmän kuvan
kuin viralliset kartat, joissa pyritään objektiiviseen ja teoreettiseen
paikan kuvaukseen. Kartoissa paikkaa katsotaankin ulkoapäin, kun taas
muistikartan piirtänyt paikan entinen tai nykyinen asukas elää ja kokee
paikan sisältäpäin."
Muutenkin olisi ehkä voinut tuoda esiin sitä, että kotiseutujulkaisuihin voi piirtää omia karttoja? Paikkatiedosta tulee mieleen Museoviraston rekisteriportaali, jota ei tässä yhteydessä mainita. Se vilahti kylläkin Heimon Internet-artikkelissa.
Heikki Hurtta on muistaakseni ensimmäinen kirjoittaja, joka
sanoo selvästi mitä on esittämässä: "nettikäsikirjan hengen mukaisesti se, millaista luotettavaa tietoa suomen murteista voi Internetin kautta löytää." Hyvä, tosin nettikäsikirjan ei tarvitse rajoittua verkkolähteisiin, eikä muut osiot ole näin tehneet. Herää kysymys julkaisun toimitustyöstä eli minkälainen ohjeistus kirjoittajille annettiin ja paljonko tuotoksiaan työstetty?
(Arviointi perustuu sivuston tilaan 20.11.2014.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti