Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista

Vanhoissa painotuotteissa ei aina ole ihan sitä mitä odottaa. Kalentereissa oli artikkeleita historiasta ja maataloudesta ja vuoden 1845 virsikirjassa listaus Ajan-Tieto eli Muisto-Kirja merkillisimmistä tapauksista, joka on kirjoitettu puhtaaksi Kotuksen Varhaisnykysuomen korpukseen.

Mikä oli merkillistä (mikä tarkoittanee merkittävää) vuoden 1845 perspektiivistä? Poimintoja Ison vihan ja Suomen sodan väliltä:

W. 1723 muutettiin sekä Pispa että Gymnasiumi Wiipurista Porwoon kaupunkiin.
W. 1726 rupeisit sen jo W. 1668 Stockholmisa asetetun Pankin Transportti-sedelit Ruotsisa ja Suomesa rahasta käymään.
W. 1736 ulosannettiin Ruotsin Uusi Laki-Kirja, jota wieläkin, meidän nykyisen armollisimman Esiwallan säännöstä, Suomen maasa seurataan ja pyhänä pidetään.
W. 1741 alkoi Ruotsin waltakunta onnettoman sodan Wenäjätä wastaan, jonka sotajoukot ennen pitkää Suomenmaan waltaansa saiwat, waan sen taas jätit, sitte kuin
W. 1743 Rauha Turusa tehtiin, ja waltakuntain raja länsi-puolellen Fredrikshaminaa muutettiin.
W. 1746 aljettiin Swartholmin Linnaa, sen uuden Lowisan kaupungin turwaksi rakentamaan, ja
W. 1748 perustettiin se wahwa Sweaborin Fästningi.
W. 1753 Maalis kuun alusa wastaanotettiin Ruotsisa ja Suomesa uusi Ajanluku, eli se niin kutsuttu Calendarium Gregorianum, jonga johdatuksesta sekä wuoden, että joka kuukauden alku on meille 12 päiwää warhempi, kuin muisa Wenäjän maakunnisa, jotka siitä wanhasta ajanluwusta wielä kiini pitäwät.
W. 1757 meni Ruotsin ja Suomenmaan Armeija Pommerin sotaan, josta kotia palatesansa sotamiehet myötänsä toit, ja sitten lawiammalta tutuksi saatit maa-perunain istuttamisen ja wiljellyksen meidän maakunnisamme.
W. 1776 jakoi eli tasotti Ruotsin Kuningas Gustaw III:s Suomen maan kuuteen Maaherran Lääniin; ja asetti myös samana wuonna uuden Howrätin Wasan kaupunkiin.
W. 1788 Läksi hän Wenäjätä wastaan sotaan, joka loppui
W. 1790, koska rauha tehtiin Wääräläsä.

Ja Venäjän vallan ajalta:

W. 1810 wapautti Keisari Suomen asuwia joksikuksi ajaksi heidän welwollisuudestansa sotamiehiä ulostekemään, kohtuullista wakansi-weroa wastaan.
W. 1811 laskettiin koko Wiipurin Lääni, joka jo kauwan aikaa oli Wenäjän ollut, Suomen maan yhteisen Hallitus-Raadin, Turun Howrätin ja Porwoon Hippakunnan ale.
W. 1817 wietettiin yli koko Suomen maan yhteinen ja julkinen Juhla, sen 300 wuotta sitten Lutherukselta tehdyn Uskon-opin parannuksen muistoksi; ja säättiin myös silloin 4 Kommitteeta, joiden tulee toimittaa uuttaa Wirsi-kirjaa, uutta Käsi-kirjaa, uutta Kirkko-lakia ja uutta Katekismusta.
W. 1819 matkusteli Keisari Aleksander ympäri koko Suomen maan. Samana wuonua muutettiin Keisarillinen Suomen Senaatti eli Hallitus-Raadi Turusta Helsingin Kaupunkiin, joka niin muodoin nyt on Suomen Pääkaupunki.
W. 1822 paloi suurin osa Oulunkaupunkia.
W. 1827, 4:tenä päiwänä Syyskuusa hiljan illalla alkoi Turusa tulipalo, joka yhtäkkiä leweni ympäri, häwitti yli 700 taloa ja näin kiwiraunioksi muutti melkeen koko kaupungin, niin että liki 10,000 ihmistä tuli huoneettomaksi ja puutteen alaisiksi. Silloin paloi Turun wanha Tuomio-kirkko torninensa, Akademian uusi huone kirjoinensa, Howrätti, Raastupa niin myös kaupunkin ainoa silta. Sen jälkeen päätti Keisari, että Akademia piti Turusta muutettaman Helsingin kaupunkiin, ja sen siaan Gymnasiumi Turkuun asetettaman. - Suuret tuulipalot owat myös w. 1831 Hämeenlinnan, w. 1838 Pietarsaaren ja w. 1840 Haminan kaupunkeja paljon häwittäneet.
W. 1828 alkoi taas sota Wenäjän ja Turkin maan wälillä, joka seuraawana wuonna lopetettiin.
W. 1833 tehtiin Suomen ensimäinen höyrylaiwa (Ilmarinen) Saimaan, ja w. 1837 ja seuraawina wuosina hankittiin usiampita muita höyrylaiwoja Suomen meriwesille, osittain reisaawia, osittain kaluja ja lastia kuljettamaan.
W. 1835 ruwettiin uutta fästninkiä Aalantiin eli Ahwenanmaan rakentamaan.
W. 1838 alkoi Englannin Pipliaseura omalla kustannuksellansa pränttäyttää Suomen kansalle, tarwista myöten, Uusia Testamenttejä, joista (ilman mitä omilta pipliaseuroiltamme on saatu) jo 25,000 Suomalaista eksemplaria owat Suomessa präntätyt ja kansalle ilman maksota jaetut.
W. 1839 asetettiin uusi Howirätti Wiipuriin.
W. 1840 wietti Suomen Akademia 200 wuotta ennen tapahtuneen perustamisensa muistojuhlan.

Vanhempaa perspektiiviä löytyy Reijo Vallan blogista: Laurentius Petrin Ajantieto (1684) ja Tammelan pastorin kronikasta