YouTube heitti eteen videon, jossa ruotsalaiset mäkituvat yhdistettiin maan sisään rakentamiseen. Kyseistä yhdistelmää tuskin kannattaa painaa mieleen, mutta mäkitupalaiset tyypillisesti olivat varattomia ja maaseinät halpa ja lämmitystarvetta vähentävä ratkaisu.
Yllä oleva kuva kuvittaa artikkelia Rakennukset teremisseillä, mordvalaisilla, virolaisilla ja suomalaisilla (Suomi II:20. 1887), jossa A. O. Heikel kertoo: "Muhoksella kuvasin pienen, puoleksi maanalaisen mökin, jossa oli pieni etehinen ja pirtti (kuva 234). Vielä enemmän maanalaisen asunnon olen kerran nähnyt Mouhijärvellä Satakunnassa. Siihen astuttiin aukon kautta katossa, joka samassa oli savulakeisena. Tämä pirtti siis ei ollut muuta kuin perunakuoppa, joka oli kiukaalla varustettu."
Otto Stenrothin pienestä kirjasta Työkansan elanto- ja asumussuhteiden parantamisesta kirjoitetussa esittelyssä todettiin:
Sellaisessa varakkaassa paikkakunnassa, kuin Liperin pitäjän keskus-osa on, näkee keskellä suurta ja komeata kirkonkylää hiekkakuoppien syrjissä useita puoleksi maanalaisia turvemökkejä, joissa kussakin asuu kokonaisia perhekuntia, vaikka nämät asumukset ovat erinomaisen pieniä. (Uusi Suometar 5.7.1891)
Kodin kuvasto 24/1915 esitteli pelkällä valokuvalla puoleksi maanalaisen savutuvan Kempeleellä. Pari vuotta myöhemmin karanneet punakaartilaiset "olivt metsän synkimpään tiheikköön laittaneet itselleen puoliksi maanalaisen tuvan, joka oli niin hyvin tehty, että siellä kyllä olisi voinut asua koko talven". (Länsi-Savo 6.12.1918)
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti