Mestarihiihtäjä Saimi Salmi

Suomen kuvalehdessä 8/1917 julkaistu piirros Oulunkylän hiihtokilpailuillan naisvoittajasta herätti uteliaisuuteni. Hän oli astunut julkisuuteen jo kaksi vuotta aiemmin Lahden Suomen mestaruuskisoissa maaliskuussa 1915:

Naiset kilpailivat 5 km matkalla. Siinä ei muodostunut mitään pääottelua ensi ja toisesta sijasta, sillä Matti Harju oli tuonut kilpailupaikalle neitosen, joka hiihti heti alusta asti omia teitään. Saimi Salmi H:gin piiriin kuuluvasta Korvenpojat-seurasta hiihti niin voimakkaasti ja kestävästi kuin mieshiihtäjä ainakin. Edullisesti käytti hän hyväkseen sekä jalkojaan että käsiään ja erkani vakavana ja varmana muista. Aikansa 21 min. 49 sek. on uusi mestaruuskilpailujen ennätys.(Suomen Urheilulehti 24/1915)

Helsingin Sanomiin kirjoittaneen mukaan "Siinä naisessa oli sekä voimaa että kestävyyttä sekä tuota kilpailussa niin tarpeellista tyyneyttä, jota naisiltamme niin usein puuttuu. Hän voitti ehdottomasti. Kierros kierrokselta hän jätätti yhä enemmän ja enemmän kanssakilpailijoitaan..." (HS 8.3.1915)

Seuraavana vuonna Saimi Salmi voitti Helsingin piirin hiihtokilpailun. "Voimakas, päättäväisen näköinen maalaisneito, joka hyvällä kelillä lykkii Jussi Niskan tavoin."(HS 21.2.1916) Suomen mestaruuskisoissa hän jäi kakkoseksi. Kultasijan saanut Miina Huttunen edusti Lemin Eskoja (HS 19. & 20.3.1916). "Mutta jos palkinto olisi ollut annettava hiihtotavasta ja yleisvaikutuksesta, niin ei olisi Saimi Salmen voittajaa löydetty. Voittajan puku oli näyte siitä, minkälainen naisen kilpailupuvun ei tule olla ja hänen hiihtotapansa oli liiaksi miehekäs." (US 20.3.1916). Huttusen vaateparsi ei Suomen urheilulehden 25/1916 kansikuvasta erotu, mutta voiman käyttö kylläkin.

US 12.2.1917

"Helsingin hiihto" -kisan naisten 3 kilometrin matkan Saimi Salmi voitti ylivoimaisesti  ja pääsi Suomen Urheilulehden 20/1917 kanteen (yllä). Hän voitti myös Kotkan suurhiihdot jättäen Miina Huttusen toiselle sijalle (Etelä-Suomi 20.3.1917).

Vuoden 1918 alussa ei hiihdetty kilpaa, mutta helmikuussa 1920 Saimi Salmi osallistui kansallisiin hiihtokilpailuihin Suomen ennätyksen haltijana  (Aamulehti 21.2.1920). Suomen mestaruuskisoissa hän "saapui maaliin ensimmäisenä työnnellen voimakkaasti ja kauniisti" (Suomen sosiaalidemokraatti 11.3.1920) Seuraavana talvena hän voitti Työväen talviurheilupäivän naisten hiihdon (Suomen sosiaalidemokraatti 7.2.1921). Seuraavien vuosienkin tuloslistoissa hän on ensimmäisenä (Suomen sosialidemokraatti 13.2.1922 & 23.3.1923 & 20.2.1924).

Vuonna 1934 nuoren hiihtäjätytön toivottiin seuraavan "Saimi Salmen ja Selma Sundqvistin kunniakkaita jälkiä ja hoivata heidän arvokasta nurmijärveläistä hiihtäjälaatuaan" (Uusmaan kunnallislehti 16.3.1934).

Helsingin Kuvalehti 9/1917