lauantai 2. helmikuuta 2013

Yleellisyysverojen kartoitusta

Aluksi ilouutinen kaikille. Jos inhosit "Viikon verifikaatteja": Niitä ei julkaista enää! Jos odotit "Viikon verifikaatteja" suurella innolla: voit jo nyt lukea koko sarjan kerralla!

Ja koska kaikki digitoidut verifikaatit ovat nyt läpikäytynä, pystyn tekemään yhteenvedon itseäni kiinnostavista kulutusveroista, joista tieto on ollut (mielestäni) kortilla. Veronsäätövuosista päätellen minulta on joinakin vuosina jäänyt jotain huomaamatta.
1731 ei mitään
1733 pönkkähamevero [Kunink. asetus marrask. 8 p:ltä 1731, lisäselostusta aiemmassa blogitekstissä]
1734 pönkkähamevero
1738 ei mitään
1739 ei mitään
1740 ei mitään
1741 ei mitään
1743 ei mitään
1744 ei mitään
1745 ei mitään
1746 ei mitään
1747 Säätyläiset: ikkunat
1748 Säätyläiset: ikkunat, paloviina, tee, kahvi, puuteri, nuuska, tupakka. Rahvas: ikkunat, paloviina, tupakka
1749 Säätyläiset: ikkunat, paloviina, tee, kahvi, puuteri, nuuska, tupakka. Rahvas: ikkunat, paloviina, tupakka
1750 Säätyläiset ja rahvas: ikkunat [vero säädettty 14.12.1747] Säätyläiset ja rahvas: polttoviina. Säätyläiset: Tee, kahvi, puuteri, nuuska ja tupakka [26.11.1747]
1753 Säätyläiset: Tee, kahvi, kaakao [4.6.1752] Säätyläiset: ikkunat, tupakka, puuteri ja kahdet erilaiset vaunut. Rahvas: ikkunat [4.6.1752]
1754 Säätyläiset: ikkunat, tupakka ja vaunut [4.6.1752] Rahvas: ikkunat [4.6.1752]
1755 Säätyläiset: ikkunat, tupakka ja vaunut [4.6.1752] Rahvas: ikkunat [4.6.1752]
1762 Säätyläiset: "tee, kahvi ja kaakao", puuteri, vaunut [21.10.1756, 5.2.1762, 17.5.1762]
1763 Säätyläiset: "kahvi, tee, kaakao, tupakka" [21.6.1762] Rahvas: tupakka [21.6.1762]
1764 Säätyläiset: "kahvi, tee, kaakao, tupakka" [21.6.1762] Rahvas: tupakka [21.6.1762]
1765 Säätyläiset: "kahvi, tee, kaakao, tupakka" [21.6.1762] Rahvas: tupakka [21.6.1762]
1766 Säätyläiset: "kahvi, tee, kaakao, tupakka" [21.6.1762] Rahvas: tupakka [21.6.1762]
1767 Säätyläiset: vaunut [15.10.1766] Rahvas: tupakka
1768 Rahvas: tupakka
1769 Säätyläiset ja rahvas: tupakka
1773 Säätyläiset ja rahvas: tupakka
1774 Rahvas: tupakka
1789 Säätyläiset: ikkunat, vaunut, "ylimääräiset palvelijat",  silkkivaatteiden käyttö ja tupakka. [28.4.1789] Rahvas: ikkunat [28.4.1789] ja tupakka
1791 Säätyläiset: silkin käyttö, tupakka [28.4.1789] Rahvas: ikkunat [28.4.1789] ja tupakka
1797 Säätyläiset: silkin käyttö, tupakka [28.4.1789] Rahvas: silkin käyttö, tupakka. Säätyläiset ja rahvas: taskukellot, silkkitapetit ja silkkipäällysteiset huonekalut
1805 Säätyläiset: ylenmääräiset palvelijat, silkin käyttö ja tupakka [1800] Rahvas: silkin käyttö
Nämä siis verifikaateista. Kuten moni lienee sukututkimuskurssilla oppinut, ylellisyysveroja kirjattiin 1800-luvun alussa (myös) henkikirjan yhteyteen. Ala-Satakunnassa
1800 tupakka
1801, 1802, 1803, 1804 Rahvaan tupakka, vaunut/reet, avoimet vaunut (?), kiesit, korttipeli, taskukellot: kulta/hopea, metsästyskoirat, hyödyttömät koirat
1805, 1806, 1807, 1808 Rahvaan tupakka, torpparien päivätyöt, ikkunaruudut (kaksi kokoa), koirat (metsästys ja hyödyttömät), kulkuneuvot (neljä luokkaa), taskukellot (kulta ja muu), kortinpeluu
Asetusvuosiluvuilla haettuna löytyi euralaisen kirje, jossa todetaan - mahdollisesti hieman epätarkasti (Satakunta 23.12.1882)
Vuonna 1719 toukokuun 22 päivä, tehtiin "Herrainpäivillä" päätös, joka määräsi koko sen aikuisen Ruotsinvaltakuunan alammaisten maksamaan veroa kaikenkaltaisten ylellisyys-aineittein käyttämisestä. Päätöksen kolmas "Artikkeli" määräsi veron akkunan pitämisestä huoneissa sekä kaupungissa, että maaseuduilla. Neljäs "Artikkeli" veroitti teen, sokerin, suklaadin, viinan, kahden istuttavat reet ja vaunut y. m. sekä myöskin kortti- ja biljaardipelit, tapeetit, huonekalut, taskukellot, silkkivaatteet, tupakanpolton, suussapitämisen ja nuuskaamisen. Sittemmin v.v. 1739 8 §, 1741 9 §, 1743 6 § ja v. 1752 10 pykäleellä vahvistettiin jo edelläsanottu veroitus, alkuperäisellä nimellään "Riksgälds fond", elikkä oikeemmin suomeksi sanoen: "valtakunnan velan makso". Tämä veroitus tahi valtakunnan velan makso oli voimassaan noin 89 vuotta, elikkä kolmanteen päivään heinäkuuta 1808, jolloin se Keisari Aleksanderi I:sen käskystä, Suomessa olleen venäläisen sotapäällikön kreivi Bukshoevden'in aikana lakkautettiin.
Nordisk familjebok puolestaan väittää löytöihini paremmin sapivasti:
1743 års bevillningsförordning införde i Sverige fönsterskatt att utgöras af husegarna för hel fönsterluft med 16 öre i Stockholm, 12 öre i större och 8 öre i mindre städer samt 6 öre på landet, dock med nedsättning till 3 öre för allmogen och med befrielse för gemenskapen af armén (i motsats till civila och militära boställs-hafvare). Med vissa förändringar upptogs fönsterskatten i följande bevillningsförordningar (1789 och 1800, artikel III, om bevillning för fönster), tills den bortföll i 1809-10 års förordning.
Hakusanan Allmän bevillning alla Nordisk familjebokissa:
1752 ordnades bevillningsförordningen  för första gången i olika artiklar. Se vi på en  bevillningsstadga för något senare år, t. ex. den  för 1789, finna vi första artikeln, där de personella  afgifterna äro upptagna, afdelad i flera kategorier  och hvarje kategori i en mängd afgiftsklasser: för  städerna 60, för civil- och militärstaterna 42. Andra  artikeln innefattar bevillning af rörelse, fastighet,  löner, hyror, arrenden m. m. Tredje artikeln stadgar  bevillning för hvarje fönsterluft i boningsrum och  fjärde artikeln s. k. öfverflödsafgifter för rättighet  att begagna ekipage, betjänt, fickur, tobak, siden,  förgyllning o. s. v. 
Tiedotuspläjäys vuonna 1789 päätetystä  verotuksesta Fahlun Weckobladetissa 1.8.1789:

Låssan kirkonarkistossa säilyneiden kuninkaallisten julistusten joukosta vuonna 1800 päätetystä:
Sveriges Rikets Ständers bevillning för nästkommande år 1801 och de påföljande åren
intill nästa Riksdag, Gjord och samtyckt vid Riksdagen i Norrköping den 15 juni 1800. [...]
Artikel III: Om bevillning utgörande efter fönsterlufter i städer och på landet.
För varje fönsterluft i alla privata hus även om de inte är bebodda betalas en avgift
Artikel lV: Angående bevillning för överflöd.
Alla olika yrkesbefattningar räknas upp och tjänstemännen betalar olika belopp i skatt på te, choklad, socker, puder, vin och andra tillåtna utländska drycker.
Skatt betalas för ekipage och slädar, olika var i landet de finns.
Avgifter för överflödig betjäning
Avgifter för kort- och biljardspel.
Avgift för sidentygstapeter och möbler, samt för friheten att bära fickur.
Avgift för rättigheten att bära sidentyg.
Skatt på ställen där te och choklad säljes.
Avgift för dem som röker, tuggar eller snusar tobak.
Avgift för hundar.
P.S. Hakuihin osui myös Karin Bendixenin kirjoittama Uppsalan maakunta-arkiston apuneuvo Sekler av skatter. Från landskapshandlingar till länsskattemyndigheter, jossa ei ollut yksityiskohtaista tietoa, mutta, jonka kaltainen olisi kannattanut 1700-luvun osalta lukea ennen verifikaattiprojektia.

Kuvat
Jean-Etienne Liotard: The Chocolate Girl. Gemäldegalerie Alte Meister via Google Art Project via Wikimedia
Fonds Georges Lafaye. III. Spectacles de marionnettes. Vieilles chanson françaises (1943, Lafaye) : marionnettes. Marionnettes du spectacle. Marionnettes du Joli tambour. Le joli tambour. Gallica
Pelikortti 1700-luvulta Ruotsista Peter Sillén SHMM

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Tosi mielenkiintoista ja havainnollista!
Terveisin Ulla I