"saaken emillan fordom Regementz Skriffware Wällförståndigh Bengt Jonsson i Hassala Kärande, och Caplann i åfwanb: Sochen Wällärde H:r Jören Culmanno Swarade [Kokemäen kappalainen Georgius Erici Culmannus, † 1666], angåande icke allenast dhe ährerörige och försmädelighe ordh, som H:r Jören hono: skulle haffwa öfwerijtat ... uthan och hans hustru dygdesamme hustru Maria Simonssdotter angripit och till Barn mörderska förwijt och beskylt ... h. Marias broder Do:nus Barthollus Gjöös;"Vuonna 1656 Maria on merkitty verotuslistaan kuolleeksi. Edellä mainitun käräjäjutun ja vahvistavan tuomiokirjakortiston avulla selviää, että Maria oli Kokemäen kirkkoherran Simon Giösin tytär. Avioliitosta syntyi ainakin tytär Elisabet, joka aikuisiällä Tyrväällä tehdyn kirjauksen mukaan on syntynyt noin vuonna 1654. Tapio Salmisen pappismatrikkeliaan varten läpikäymä kirjallisuus ei tunne Marialle yhtään avioliittoa, mutta SAY:n Hassalan tiedot vuosilta 1642-1652 viittavat vahvasti siihen, että Marian aikaisempi aviomies oli nimeltään Henrik Brusiusson.
Bengt Jönsson meni uudelleen naimisiin vuoteen 1661 mennessä Lisbetin kanssa. Verkkolähteet ovat yhteisymmärrryksessä siitä että hän oli Paul Bogen tytär. Eli Kokemäen kirkkoherra Gustaf Bogen sisar? (Alla oleva kuva piirretty tällä oletuksella)
Bengt ja Lisbet häviävät Hassalasta 1660-luvun alkuvuosina ja ilmaantuvat Tammelan Riihivalkaman Anttilaan vuonna 1680. Tammelassa Bengtin titteli "befallningsman". Lisbet haudattiin Tammelassa 8.11.1696 ja Bengt 10.12.1702.
Bengt ehti siis mahdollisesti nähdä Anna-tyttärensä käräjillä. Tätä syytettiin liian aikaisesta lihallisesta yhteydestä Zachris Zacharisson Buchtin kanssa, sillä häitä oli vietetty 21.12.1700 ja ensimmäinen lapsi syntyi jo 13.8.1701.
Anna oli synnytysikänsä puolesta selvästi Bengtin kakkosavioliiton lapsi. Hänen veljiään olivat Sariin sukunimeä käyttäneet Lars ja Jonas, jotka olivat aloittaneet Turun katedraalikoulussa vuonna 1680 ja syntyneet täten todennäköisesti 1670-luvun alussa.
Takaisin Hassalaan, johon on vuosina 1675-77 merkitty Elsa trumpeterska, vuonna 1682 Lisbet Bengtsdotter, 1683 h. Elisabeth, 1684 Lisbet Bengtsdotter. Vuosina 1679-80 Hassalaan on kirjattu Jacob Tammelander.
Käräjillä 7.–8.9.1677 mainitaan "hustru Elssa Bengdzdotter i Hassala", joka tuolloin oli Tammelassa apupappi Jacobin vaimona. Jacob haudattiin Tammelassa 8.9.1722, vaimonsa kanssa? Oliko Elsa ollut aikaisemmin trumpetinsoittajan kanssa naimisissa? Tammelan säilyneissä kasteluetteloissa on lapsia päiväyksillä 17.5.1681, 15.3.1687, 21.1.1690, 15.7.1695 eli Elsan syntymäaika on rajattavissa vuosiin 1655-1663 (olettaen synnytykset 18-40 -vuoden iässä).
Elsa ei ole sama henkilö kuin edellä mainittu Elisabet, joka solmi vuonna 1675 avioliiton Simon Sylveniuksen kanssa, mutta jäi varsin pian leskeksi, sillä Sylvenius haudattiin Eurajoella 9.6.1678. Eurajoen käräjillä todettiin 17.–18.3.1681 Elisabetin muuttaneen Kokemäelle. Sieltä hän päätyi vuoteen 1693 mennessä Tyrväälle Engelbrekt Staren vaimoksi. Kokemäen käräjillä Stare hoiti Hassalan asioita ainakin 18.–21.10.1689. Isonvihan aikana Elisabet, joka käytti sukunimeä Hassalenia, oli Ruotsissa paossa. Hänen miehensä kuoli 8.12.1720, mutta Elisabet haudattiin Uudessakaupungissa vasta 30.1.1742.
Aikaisemmin täällä esitetty sukukaavio päivitettynä:
SukuForumin keskustelussa Astrenius on nimimerkki Benediktus esittänyt, että kaaviossa esiintyvä Håkan Månssonin isä on "Måns Månsson: Viikarin ratsutilan isäntä 1646-1664. Hiedan ratsutilan isäntä 1665-1668. Kuolee Viikarilla 1679." Tämän vaimo "Anna Hansdr. Viikarin isännän Vouti Nils Erikssonin (is. 1628-1645) leski. Anna Hansdr. Nilsin toinen vaimo. 1. Rainion ratsutilan leskiemäntä Beata. Anna kuolee 1668. Månssin toinen vaimo Elin." "Hiedan ratsutila siirtyy Månssin pojalle Luutnantti Håkan Månssonille ja vaimolleen Margareta Sigfridsdr:lle. Omistajat 1669-1681" Tätä ennen "Håkan Månsson: Mynämäki Kallis(Kalleinen) ratsutila 1664-1669 mainitaan", jossa aikaisempi isäntä "Kruununvouti Johan Bertillson. Kuolee 1662. Vaimo Karin. Mynämäen käräjät:stiuffadher corneten Håkan Månsson."Jutun lähteet
Tapio Salminen: Joki ja sen väki. 2007 s. 264
SAY Kokemäki
Tuokko (Bengt Jönsson myös tässä , tässä ja tässä)
Tapio Salminen: Kokemäen ja Harjavallan papisto ennen vuotta 1870. 2007 s. 134-135
Paltan ja Mäkirinteen sukusivu
Tammelan haudatut (Hiski)
Yo-matrikkeli:
- Bertil Gjös Bartholdus Simonis, Satacundensis 689.
- Gustaf Boge Gustavus Pauli, Satacundensis 767.
- Simon Sylvenius Simon Martini, Luviensis 1309.
- Jakob Tammelander Jacobus Michaelis, Tammelensis 1731.
- Jonas Sarin Jonas Benedicti, Tavastensis 3156.
- Lars Sarin Laurentius Benedicti, Tavastensis 3157.
- Johan Tammelander Johannes Jacobi, Tavastensis 4387.
- Jakob Tammelander Jacobus Jacobi, Tavastensis 4501.
Finska flyktingar i Sverige under stora ofreden
Johanna Aminoff-Winberg: På flykt i eget land
Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kokemäen Äimälän rusthollin kaupat 1686-1727. Genos 3/2009
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti