Sunnuntain suomalainen Tukholmassa

Elias Martinin tallentama näkymä Tukholmaan. Nationalmuseum

Kenenkään pyytämättä maaliskuussa päättynyt sarja jatkuu.

Svenskt biografiskt lexikon esittelee artikkelissa Forsgrén, släkt Suomen sodan jälkeen Ruotsiin lähteneet miehet Carl Robert (1797–1853) ja  Berndt Gustaf Forsgrén (1799–1888), joista molemmista tuli kauppiaita Tukholmassa. He eivät kuitenkaan olleet ensimmäisiä sukunsa edustajia kaupungissa.

Miesten isoisä oli Mathias Forsgrén, joka oli verkkosukupuun mukaan syntynyt Huittisissa vuonna 1708. Samaiseen verkkosukupuuhun on (tätä kirjoittaessani) koottu huolella Forsgrénin lapset avioliitosta Maria Ulrica Wiensin kanssa. Kyseinen avioliitto päättyi vaimon kuolemaan 21.10.1759 Nousiaisten Rekoisissa. Toisen avioliittonsa Forsgrén solmi vuoden 1761 alkuun mennessä Gustaf Pacchaleniuksen tyttären Catharina Christinan kanssa. Sukulaisuussuhteista syntyi pieni sykkyrä, sillä Mathias Forsgrénin ensimmäisestä avioliitosta syntynyt poika Fredrik Vilhelm meni myöhemmin naimisiin äitipuolensa Sofia-siskon kanssa. (Masku RK 1758-69 s. 82)

Mathias Forsgrénin toiseen avioliitton ehti syntyä Nousiaisten Rekoisissa lapset Brita Beata 10.12.1761, Matteus loppuvuodesta 1764 (k. 8.1.1765) ja Anna Sophia 5.1.1766 ennen kuin Matthias kuoli 18.4.1766. Leski ja tyttäret jäivät asumaan Rekoisiin, jossa asuivat ensin myös Matthiaksen kaksi aikuista lasta perheineen (Nousiainen RK 1766-1771 s. 101, 164, 1771-1776 s. 92, 1777-82 s. 100, 1783-88 s. 107). Catharina Christina kuoli Rekoisissa 15.3.1809 ja Anna Sophia 10.6.1837.

Brita Beatan kohdalle on rippikirjaan vuoden 1785 paikkeilla piirretty symboli, joka tarkoittanee muuttoa. Suoraan tai mutkan kautta hän päätyi Tukholmaan, jossa hän oli 15.12.1786 hakemassa suomalaisesta seurakunnassa kuulutuksia avioliittoon Kangasalla 1760 syntyneen räätälinkisällin Jacob Stenvikin kanssa. Jacobin mestari oli ehkä Carl Wärme, joka oli avioliiton sponsori yhdessä laivakapteeni Söderqvistin kanssa. Häät vietettin 1.1.1787.

Avioliittoon syntyi ainakin poika Mathias Gustaf 11.1.1788. Yhtenä kumminaan oli räätälimestari O. Verme. Kuollessaan Tukholmassa 6.2.1790 Jacob oli edelleen räätälinkisälli. Hänet haudattiin Katariinan kirkkomaalle Södermalmilla.

Brita Beata kuoli pian miehensä jälkeen, 28.2.1790. Kun perukirjaa vähäisestä jäämistöstä tehtiin 24.9.1790, Matthias-poika oli elossa. Hänen sukulaisistaan ei ollut varmaa tietoa, mutta lähimmäksi sukulaiseksi arveltiin etunimetöntä enoa, joka oli rykmentinkirjuri Turussa. (Stockholms rådhusrätt 1:a avdelning (A, AB) F1A:300 (1790) Bild 4450 / sid 427 (AID: v222938.b4450.s427, NAD: SE/SSA/0145a))

Onnekkaasti ja vähemmän yllättävästi Tukholmassa syntynyt Mathias päätyi äidinäitinsä ja tätinsä luo Rekoisiin (Nousiainen RK 1802-1807 s. 120, RK 1819-25 s. 165). Hän perusti omankin perheensä Nousiaisiin (RK 1834-40 s. 264). Matthias Gustaf Stenvik oli ensin varhain menettämänsä isän tapaan räätäli ja 1820-luvun lopulta jahtivouti.