Merkittävää 1800-luvun digitointia

Suurempaa meteliä pitämättä Åbo Akademin arkistossa säilytettävää Suomen talousseuran arkistoa on digitoitu. Ei kokonaan, mutta käyttökelpoinen osa. Huomasin tämän aivan sattumalta väitöskirjan tiimoilta pitäjänkertomusten osalta, mutta en tuolloin pysähtynyt muodostamaan kokonaiskuvaa. Korkea aika tehdä korjausliike, johon on käytettävissä lyhyt esittelyteksti ja siihen linkitetty täydellinen arkistoluettelo, Lars Zilliacuksen katsaukset ja sivu, johon on linkitetty digitoinnit. 

Kaltaistani henkilö- ja paikallishistorian tutkijaa kiinnostavat erityisesti paikalliskuvaukset, joita on arkistoyksiköissä D VI:3 ja D VII. Sen mistä paikoista kirjoituksia on kuvittelee näkevänsä arkistoluettelosta. Itseäni kiinnostivat esimerkiksi

• Isaac Tillberg: ”Beskrifning öfver Björneborgs stad jämte karta uppgjord 1728”
• Beskrivning över Helsingfors samt andra städer

Ensiksi mainittu osoittautui vuonna 1816 laadituksi yleiskatsaukseksi, jolla ei ollut sanottavasti tekemistä mukana olleiden karttojen kanssa. Joista yksikään ei muuten ollut vuodelta 1728. Jälkimmäisen puolestaan piti olla ensimmäinen asia yksikössä D VII:7, mutta sen aloittaa kuvaus Padasjoesta, joka ei ole kaupunki eikä myöskään näy arkistoluettelossa. Sitten Pälkäne, Loppi, Rauma, Porvoo, ... vasta sivulla 105 tulee vastaan Helsinki. Arkistoluettelo ei siis ole alkuunkaan täydellinen, mikä on sääli tiedon löydettävyyden kannalta. En tosin tiedä, kuinka perusteellisesti näitä on jo tutkimuksissa käytetty ja mahdollisesti julkaistukin.

Sitten toiseen osaan arkistoa. Monet varmasti tietävät ja muistavat, että Zilliacuksen katsauksissa on tietoja ja arkistoviitteitä talousseuran jakamista kannustuspalkinnoista. Eli esimerkiksi osasta I käy ilmi, että kauvatsalainen talollisen leski Katariina Juhontytär Kouhi Yttilästä oli saanut vuonna 1846 kuuden luodin hopealusikan uudisraivaustyöstään. Mutta nyt ei tarvitse enää tyytyä tähän tietoon tai lähteä Turkuun lukemaan lisää. Digitoiduissa arkistoaineistoissa on luettavissa katselmukset vuosilta 1839 ja 1845 sekä suosituskirjeitä. Palkinnonhakemista käsiteltiin pitäjänkokouksessa ja todennäköisesti (jos seurattiin aiemman vuosisadan tapoja) palkinto jaettiin julkisesti esimerkiksi jumalanpalveluksen yhteydessä. Kyse ei siis ollut ainoastaan yhtä taloa koskeva asia vaan varmasti puheen ja ehkä kateuden aihe laajemminkin. 

Valitettavasti Katariinan kohdalla tuli esiin digitoinnissa tapahtunut fiba. Aineiston alareuna on leikkaantunut näkymättömiin.