Plagioitu väitöskirja?

Viikon teemasana piti tietenkin työntää Kansalliskirjaston digitointeihin. Esiin tuli kaikenlaista pientä, mutta mielenkiintoisin oli syytös väitöskirjan plagioinnista.

Tuleva väittelijä Ernst de Bruyn-Ouboter osuu hakuun ensimmäistä kertaa Alankomaiden alamaisena, joka ei saanut lääkintöhallitukselta lupaa toimia Suomessa eläinlääkärinä eikä valitus senaattikaan ollut auttanut (Päivälehti 13.10.1897). Kolme vuotta myöhemmin "Hakemuksensa päästä Suomen kansalaiseksi on asianomaiseen paikkaan jättänyt täällä asuva Würtembergin alamainen eläinlääkäri Ernst de Bruyn-Ouboter" (Sanomia Turusta 8.6.1901). Wikipedian mukaan Würtemberg oli oma kuningaskuntansa vuoteen 1918, joten on inan erikoista, että seuraavassa uutisessa miehellä oli kolmas alamaisuus: "Uskollisuuden- ja alamaisuudenvalan vannoi eilen Preussin alamainen täällä asuva eläinlääkäri E. de Bruyn-Ouboter, jossa myöskin vannoi saksankielenkääntäjän valan" (Sanomia Turusta 9.2.1902)

Suomen kansalaishakemuksen aikaan melko koruton ilmoitus Ernst de Bruyn-Ouboterin kihlauksesta Signe Maria Bomanin kanssa julkaistiin useissa ruotsalaisissakin lehdissä. Yllä oleva leike Svenska Dagbladetista 10.6.1901 ja sama lehti kertoi 16.11.1902 avioliiton solmimisesta Turussa 9.11.1902.. 

Ennen avioliittoa "Luvan maassa harjottaa ammattiaan on saanut eläinlääkäri E. de Bruyn-Ouboter, joka sen ohessa on määrätty toistaiseksi hoitamaan läänin eläinlääkärinvirkaa Porvoon piirissä" (Suomen kansa 22.2.1902). Sitten de Bruyn-Ouboter haki läänineläinlääkärin virkaa Huittisten piirissä (Uusi Aura 17.10.1902), mutta päätyi Suonenjoen piirin läänin eläinlääkäriksi (Uusi Savo 1.11.1902).

Finsk veterinär tidskrift 4/1903

Lokakuussa 1903 Zürichin yliopistossa hyväksytystä väitöskirjasta Das finnische Pferd ei hakuihin osu muuta kuin eläinlääkärien lehden pikku-uutinen. Ilmeisesti vasta vuoden 1906 alussa väitöskirja päätyi sisältöä ymmärtävien silmien alle.

Eilisessä Hbl:ssa tekee läänineläinlääkäri L. Fabritius selkoa Suonenjoen piirin läänineläinlääkärin, tohtori Ernst de Bruyn-Ouboter'in väitöskirjasta, jonka avulla hra de Bruyn on saavuttanut tohtorin arvon Zürichin yliopistossa. "Tohtorin“ väitöskirja, jonka nimenä muuten on "Das finnische Pferd" ("Suomen hevonen") tulee tässä uudessa valossa todellakin perin surulliseen valoon, se kun kauttaaltaan on suoranainen, vaikkakin huonosti tehty käännös osaksi professori J. R. Aspelinin, osaksi myös hra Ernst Fabritius-vainajan julkaisemista kirjotuksista. Kuinka pitkälle "tohtorin" häikäilemättömyys mainitussa väitöskirjassa on mennyt, siitä hra F. tuo esiin todellakin sangen kuvaavan paljastuksen. Hra de Bruyn näet julkaisee väitöskirjassaan taulun niistä tutkimuksista ja mittauksista, jotka hän yhdessä hra Fabritiuksen kanssa sanoo toimittaneensa suomalaisista hevosista Yleisessä hevosnäyttelyssä Pietarissa 1900. Tämän johdosta ilmottaa hra F., että "tohtori" de Bruyn mainitun näyttelyn aikana oli Turussa hoitamassa hänen eläinlääkärintointaan eikä niinmuodoin koskaan ole nähnyt, vielä vähemmän tehnyt mittaustutkimuksia kysymyksessä olevista hevosista. — Onpa siinä todellakin "tohtoria", kun vielä lisäksi ottaa huomioonsa, että mainittu herra, sen mukaan kuin Zürichin yliopistosta hra Fabritiukselle on ilmotettu, valallaan on vahvistanut itsenäisesti sepittäneensä kysymyksessä olevan väitöskirjan. (Turun Sanomat 24.2.1906)

SK 6/1919

Varsin pian eläinlääkäri de Bruyn-Ouboter jätti virkaerohakemuksensa (SWL 1.3.1906). Hänet kuitenkin tämän jälkeenkin mainitaan Suonenjoen eläinlääkärinä (Pohjois-Savo 3.7.1907, Otava 16.7.1908). 

Kysymystä väitöskirjasta ei oltu haudattu tai unohdettu. Suomen eläinlääkäriyhdistys päätti kokouksessaan vuonna 1907 pyytää Zürichin yliopistolta tohtorin arvon peruutusta (FVT 6/1908). Lähetetyt perustelut olivat vakuuttavia ja tohtorin arvo peruutettiin 19.2.1909 (FVT 11/1909). Tässä yhteydessä kävi ilmi, että jossain välissä de Bruyn-Ouboter oli nostanut "kunnianloukkauskanteen eläinlääkäri Fabritiusta vastaan, jossa jutussa m. m. professori J. A. Palm'enia kuultiin asiantuntijana." Kanne hylättiin, sillä oikeuden mielestä "eläinl. Fabritius oli esiintuonut tarpeeksi syitä väitteeseensä" (Uusi Aura 22.4.1909)

Syystä tai toisesta de Bruyn-Ouboter todellakin halusi tohtorin arvon. Uusi väitöskirjansa 

Ueber die Struktur-verhältnisse des juvenilen und gravid gewesenen Uterus der Karnivoren, Canis familiaris und Felis domestica und von Lepus cunniculus mit spezieller Berücksichtigung der bleibenden, für den Nachweis einer bereits vorhanden gewesenen Trächtigkeit wichtigen anatomischen Merkmale, 

joka ei käsitellyt ainakaan hevosia, hyväksyttiin Bernissä toukokuussa 1911 (ÅU 26.5.1911).

Sveitsiläisten yliopistojen väitöskirjojen hyväksyntäkäytännöistä 1900-luvun alussa olisi mielenkiintoista tietää enemmän.