Keväällä selvittelin yhtä 1846 Suomessa liikkunutta. Kanawaan saman kesän matkastaan kertonut M. Litwanen osoittautui paljon helpommaksi tapaukseksi, sillä kyse on Wolmar Schildtin tunnettu nimimerkki (minkä kertoi siis kevyt googlaus). Schildt oli kesällä 1846 vielä naimaton, mutta jo 36-vuotias ja Jyväskylän piirin piirilääkäri. Tästä huolimatta matkakertomuksensa alkaa Helsingistä ja kuvaa Jyväskylää kuin vierasta paikkaa.
[...]Täältä Suomen pääkaupunnista läksi kesäkuun keskitienoilla. Tulin Hattalmalan harjulle. Päivä oli juuri nousemaisillaan. Oikialla puolella harjua näkyi heliässä aamuruskossa ihana Hämeenlinnan kaupunti ympäryksinensä; vasemmalla puolella oli vainioita ja niittyjä viheriöitsemässä. [...]
Jyväskylässä ollessani kävin sen lähisellä harjulla. Sieltä on aivan mieluinen näyntö. Join kaupunnin kirkkaasta lähteestä vettä lasi-lipillä, ja kävin ruiske-saunassa ruisketta ottamassa. Se virvotti minut kuumana kesäpäivänä. Vesi siinä ei ole kun pikkusen yli 6 lämme-osetta, sata-oseisen (Cels.) lämmemittaajan jälkeen, jotta kyllä olikin hyvä virvoke kuumalle nuorelle verelleni. [...]
Rautalammilla viivyin enemmän aikaa. Rahvas siellä on aivan mieleiseni. Se on rehellinen, tavollinen eli hyvä-tapainen ja ymmärtäväinen, ei suotta ujoinen, eikä raa'asti rohkia, vaan totisesii uskalias. Hän ikäänkuin tietää ihmis-arvoansa. Puhtautta ja siivoa tapasin pian yleensä. Vaatteenpari on yksikertainen eli yksinen (enkel) myös soma, ei siinä ollut ylellisyyttä eikä törkeyttäkään. [...]
Vielä Korhosen jaloa runo-hengettä löytyy muissa Runoniekoissa Rautalammilla, e. m. Ihalaisessa. Häntä kävin katsomassa. Se elätetään ja kuletetaan ruotu-vaivaisena talosta taloon ruotu-kunnassaan. Sen ruumis tosin ei pääse liikkeellen nostamatta, kantamatta: mutta sen henki liikkuu ja sen kuvatti runoilee omaksi ja muitten huviksi. Ihalaisen runo-taiti eli runo-voima (poëtiska talang) ei ole ihan Korhosen runo-taidin vertainen. Pilkkarunoja Ihalainen enimmiten sommittelee ja laatii.
Tulin Kuopioon. Tämä kaupunti kasvaa kasvamistaan. Saima kaivannon valmistuttua Kuopiosta tulee Suomen isoimpia kaupuntiloita. [...]
Sieltä läksin kauniille Juvankoskelle (Strömsdal) Nilsiässä. Lopun kesää olin sitte missä milloinkin Karjalassa, josta Lappeenrannatse tulin tänne [Helsinkiin]. (Kanawa 25.11.1846)
Ja mikäkö on ruiskusauna? Ilmeisesti sauna, jonka yhteydessä on jonkinlainen suihku, sillä toisessa sanomalehtitekstissä ruiskusaunaa käytettiin sateesta kuvainnollisesti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti