Kyseinen veturi näyttelyssä Charles Riisin kuvaamana Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0 |
Sitten seuraa joukko erilaisia koneita melkein kaikista maamme konepajoista. Osa näistä pidetään myöskin käymässä, jota tarkoitusta varten toinen pylväsriweistä kannattaa akselilaitoksen, jota panee käymään kaksi höyrykonetta, Kaasutehtaan sekä Stenberg'in & poikain pajoista. Nämät koneet saavat höyrynsä pannusta, joka on asetettu ulkopuolelle näyttelyhuonetta. Koneitten seassa huomaamme myöskin käymässä olevan pumpun, joka painaa vettä korkeilla telineillä pihalla seisovaan suureen ammeesen eli vesisäiliöön, mistä sekä vesisuihkua syötetään, että myös vettä pidetään varalla valkeanvaaraa vastaan. Viimemainittua tarkoitusta varten pidetään myöskin useissa paikoissa näyttelyhuoneessa ekstinktoreja eli tulensammuttajia valmiina käytettäwäksi. Kylkirakennuksen molemmat siwukäytävät owat täytetyt rautatehtaitten tuotteilla sekä valinkaluilla ja pienemmilla koneilla. (US 10.7.1876)
Charles Riis. HKM, CC BY 4.0 |
Näemme kummallakin puolella useita korkeita pilaria, jotka ympäriinsä ovat peitetyt rautakangilla, ja niitten juurella on vielä muitakin rauta-näytteitä ja teoksia. Melkein kaikki ruukit ovat myös panneet näytteille niitä malmeja, joista rauta saadaan. Tilan ahtauden vuoksi emme huoli tässä luetella kaikkien ruukkien nimiä, mainitsemme ainoastaan Fiskars'in, Dalsbrukin, Huutokosken, Värtsilän ja Kellokosken ruukit, joidenka näyttelyt erittäin vetävät huomion puoleensa. Huutokosken ja Värtsilän ruukit ovat myöskin panneet näytteille rauta-peltiä, joka niillä näyttää olevan erityisenä teollisuuden haarana. Mainitut ruukit ovat myöskin ainoat, jotka ovat lähettäneet piirrustuksia laitoksistansa, mikä on erittäin tärkeä asia ammattimiehille, jotka tahtovat saada tarkempia tietoja rautateollisuutta koskevista asioista. (US 26.7.1876)
Kummallinen kalske kuuluu korviimme. Lähemmäksi astuttuamme huomaamme erityisiä koneita, jotka tämän osaston äärimmäisessä päässä lyötyvä, höyryn-voimalla käyvä, yhteinen tammi panee liikkeelle. Etupäässä tarkastelkaamme näistä Tampereen pellavatehtaasta tuotua (ja siellä valmistettua) kankaankutomuskonetta. Siinä paraillaan kudotaan sievää kangasta, johon näemme syntyvän monenmoisia kuvia, kukkia, lehtiä, vieläpä itse näyttelörakennuksenkin kuvan. Kaikki tuo riippuu tietysti niisien asennosta ja niitä näkyykin siinä löytyvän hämmästyttävä määrä.(Keski-Suomi 22.7.1876)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti