sunnuntai 11. huhtikuuta 2021

Helsingin vuoden 1871 kolerakartan ainekset

Wikimedia
Ehkä tunnetuin tai ainakin toistetuin kertomus datan visualisoinnin merkityksestä on John Snown kartta koleratapauksista Lontoossa vuonna 1854.  Esimerkiksi YouTubessa on vähintään tusina esitystä siitä, miten tapauksien esittäminen kartalla näytti yhteyden yksittäiseen kaivoon.

Niinpä kun Hufvudstadsbladetissa huomasin tonttikohtaisen luettelon Berättelse till stadesn Sundhetsnämnd om koleran i Helsingfors 1871 (Hbl 76, 77, 78, 84/1872), heräsi oitis halu kokeilla visualisointia. Mutta hulluudellani on sentään rajansa. Epidemiasta tunnettiin 399 sairastunutta ja 230 kuollutta, joten pisteitä olisi piirrettäväksi runsaasti. Ihan eri asia olisi, jos olisi valmiina karttapohja, johon voisi vain nakutella luvut taulukoituna... Valitettavasti kaupungin asemakaava on aina muuttuvainen, joten tällaisen ratkaisun tekemistä olisi vaikea perustella.

Helsingin tietoja keväällä 1872 pyöritellyt E. Qwist ei liene käyttänyt kartallistusta, mutta paikallistuntemuksella hän päätyi johtopäätökseen, että paikallistetuista sairaustapauksista vain 20 oli erillään muista. Tämä siis puhui sairauden leviämisen paikallisuudesta, joka Qwistin mukaan pitäisi vastaavissa tapauksissa jatkossa ottaa huomioon. 

Mikropaikallishistoriallisen kiinnostukseni kohteessa eli Töölössä esitetyt tiedot eivät kartallistamiseen olisi riittänetkään.
Nykyisen Etu-Töölön alueella sijainneessa suhteellisen isossa työväen asuinrakennuksessa oli kolmasosa sairaustapauksista "länsitullin ulkopuolella". He ovat saaneet vetensä varmasti eri paikasta kuin sokeritehtaan väki pohjoisessa. "Ryytimaaplantaasien" asunnot kattavat maantieteellisesti välialueen. 

Venäläisen tykistön kasarmilla oli joko suhteellisen vähän väkeä tai puhdas vesi. Kaartin kasarmilla sairastuneita oli 66, meriekipaasin kasarmilla 2, Kampin kasarmilla 36 ja Viaporissa 72. Nämä "kaupungin ulkopuolisina" eivät sisälly edellä olevaan summaan, toisin kuin tykistöpiha, mikä tuntuu epäloogiselta. Venäläiset ja kaupungin ympäristön mukaan lukien sairastapauksia oli 605 ja kuolemia 305.

(Kalmistopiirissä ilmestyi muutama päivä sitten Jasmin Vanha-Majamaan kirjoitus Kulkutaudit ja media – kolera helsinkiläislehdissä 1890-luvulla.)

1 kommentti:

Tuula kirjoitti...

Kiinnostavia tuollaiset vanhat kartat ja kaavoitukset. Ja miten esimerkiksi sairaudet voivat vaikuttaa kaupunkirakentamiseen. Mitenköhän, tehtiinköhän tuohon aikaan minkäänlaisia luontoselvityksiä sillon kun rakennettiin?