Backlund, Bengt / Upplandsmuseet CC BY-NC-ND |
Testamentintekoiässä vuonna 1476 ollut Olof olisi voinut syntyä 1420-luvulla. Hän oli perinyt vanhemmiltaan Margareta-sisarensa kanssa maata Töölöstä ja Hindernäsistä eli Meilahdesta, joten nämä maastot olivat molemmille tuttuja ja toinen ehkä lapsuudenkoti. Nämä maat Olof testamenttasi sisarelleen, joka edelleen asui Uudellamaalla. Lisäksi Margareta sai 10 Riian markkaa, mikä oli neljäsosa hyvin toimeentulevan tilan hinnasta. Ehkä ilmeensä oli tästä kuulessaan yhtä yllättynyt kuin Härkebergan kirkon maalauksessa kehräävällä naisella.
Sisaren- tai veljenpoika sai puolikkaan laivaa ja Santahaminassa asunut velipuoli Peter hopeavyön ja tikarin. Anteliailla lahjoituksilla oli testamenttitekstin mukaan pyritty siihen, etteivät sukulaiset kiistäisi leskelle jäänyttä osuutta, johon kuului Tallinnassa kivitalo kauppatavaroineen. Annettavaa riitti myös neljälle Tallinnan kirkolle ja Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkolle.
Salmisen tulkinnassa on yksityiskohtia, joita en erota DF:n litteraatiossa, joka pisteidensä ja Salmisen kuvassa näkyvän tekstimäärän perusteella onkin epätäydellinen. Ja liittämättä paikkaan, vaikka kirjoituspaikka on selvä. Se, että Töölö ja Hindernäs eivät ole haettavassa muodossa on sitten toinen juttu. Salmisen mukaan Margareta asui testamentin kirjoittamisen aikaan Töölössä ja SDHK:n tulkinnassa Meilahdessa, joten asiaan jää hitunen epävarmuutta, vaikka kallistunkin Salmisen asiatuntemuksen puoleen.
Omasta asiantuntemuksestani en pääse puhumaan, sillä kysyttäessä olisin huitonut Töölön kylän paikkaa jonnekin Töölönlahden pohjoispuolelle. Inventointirapsan mukaan "Töölön kylä on sijainnut Mannerheimintien ja Runebergin kadun risteyksen tienoilla, Töölönlahden pohjukan länsirannalla. [...] Oopperatalon etelä- ja itäpuoleisessa puoleisessa puistossa saattaa paikoin olla jäljellä kylään ja sokeritehtaaseen liittyviä rakenteita." Ehkä tämän saan nyt pysymään mielessäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti