Lehdistöhistoriasta, Finnasta ja luokittelusta

1) Alan vähitellen päästä sinuiksi Finnan kanssa, mutta 23.11. twiittasin "Lehdistöhistoriaa Finnassa: Tuusulan taidemuseon Pekka Halosen maalaus, jossa on punervaa lehdistöä. Tietueessa ei ole sanaa historia ollenkaan. Kuinkahan moni 7893 hakutuloksesta on yhtä epärelevantti?"

Sitten hämäännyin siitä, että vapaasanahakuni tuloslistan pituus vaihteli ees-taas: ensiksi 7938 tulosta, sitten 7893 ja 7669... 8041, 8000 ja 7966. Siis muutaman minuutin välein samana aamupäivänä. Finnalaiset vastasivat: "Haemme eri tietokannoista tietoa koko ajan Finnan indeksiin, joten muutoksiakin tapahtuu jatkuvasti. Yhdistämme myös eri tietokannoista löytyneet toisiaan vastaavat hakutulokset yhdeksi hakutulokseksi, ja tämä voi myös vaikuttaa huomattavasti tulosten määrään."

Alma Söderhjelm
Tuulispään 48/1911 kannessa

Tee siinä sitten järjestelmällistä ja kattavaa kirjallisuushakua.

2) Mutta haut toivat kyllä esiin asiallisiakin osumia lehdistöhistoriasta ja herättivät myös kysymyksiä sen määritelmästä. (Johon liittyen olen juuri viimeistelemässä esseetä, mutta ne jaaritukset eivät kuulu tänne.)

Alma Söderhjelmin vuonna 1900 hyväksytty väitöskirja Le régime de la presse pendant la révolution française : Tome 1 oli saanut joltain kirjastolta asiasanat lehdistö sekä historia ja ilmaantui täten lehdistöhistoriahaun tuloksiin. Vilaisun ja Marja Engmanin Söderhjelm-tutkimuksen perusteella kyseessä pitäisi olla (ajalleen) ihan asiallista lehdistön (tai ainakin sensuurin) historian tutkimusta, mutta sitä ei mainita missään lukemassani suomalaisessa lehdistöhistoriakatsauksessa. Sillä ennen varsinaista viestinnän tutkimusta? Sillä koskee ulkomaata? Sillä vieras kieli? Sillä Söderhjelm?

3) Luokittelu on hankalaa. Sen sain huomata taas kerran, kun kokeilin Finnan Suosikit-toiminnallisuutta Suomen 1800-luvun lehdistöstä tehtyjen gradujen keräämiseen.

Vähintäänkin selvisi, että Suosikit-toiminnallisuus on hyvä. Mutta jos on useampi kirjastokortti, yliopiston verkkotunnus ja vielä Finna-tunnuskin, kannattaa miettiä muutama minuutti, minkä alle listoja alkaa keräämään. Esimerkiksi nyt vuoden vaihteessa monen yliopiston kirjaston asiakkaat menettävät listansa järjestelmävaihtojen yhteydessä.

Mutta siis ne gradut, joiden otsikko viittasi joko sanomalehden toimintaan tai sisältöön. Jäi nimittäin vaivaamaan taannoisesta mikrofilmausajoitushutkimuksesta gradujen kokonaismäärä ja ajallinen kehitys. Hutkimus tämäkin, sillä Finnassa ei kaikkia töitä ole ja kaikkiin eivät hakusanoihini tarttuneet. Pois on jäänyt ainakin ne, joissa tosiasiallisesti sanomalehdet ovat pääainesta, mutta tätä ei tuoda esille.

Histogrammia paremmin visualisointina toimi mielestäni kumulointi, joka lähtee käyntiin 1950-luvun alussa, kuten jo aiempi huitaisu indikoi. Yllättävää on se, että kertymä on tämän jälkeen hyvin tasaista. 1990-luvulla oli monta tyhjää vuotta peräkkäin, mutta sekään ei tuosta varsinaisesti erotu. Villi veikkaus on, että 2000-luvun opinnäytteissä sanomalehtien käyttö on usein jätetty otsikosta pois. Eikä sitä varsinaista syytä sinne olekaan ängetä.

4) Tosin jos ei ole ängetty, niin sitä voi käydä niin, että ihminen selittää julkisesti, että "kukaan" ei ole käyttänyt 1700-luvun sanomalehtiä. Ja sitten Finnan syövereistä pulpahtaa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon luovutettu aineisto "Ruotsin Itä-Intian kauppakomppania sanomalehdistössä 1731-1807", joka liittyy graduun (Ruotsalainen, Esa: Ruotsin Itä-Intian kauppakomppanian entiteetit 1731–1799), jonka kyllä oli haravoinnissa nähnyt.

Niin ja samainen ihminen linkitteli juhlapostaukseensa ikivanhoja London Gazetten uutisia suuresta Pohjan sodasta ja sitten muutama päivä myöhemmin löysi Jouko Hartikaisen tuoren gradun News reporting in the service of the Crown or for the readers? The London Gazette's content and reporting about the Great Northern War 1709-1717. Haa, sen alaviitteessä todetaan "A detailed note that deserves attention is the use of dates in the papers." Juu, sen huomasin kevytkoonnissakin, ensin reippaasti erehdyttyäni.