Aarno Karimon Suomen historiallista kuvastoa. Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0 |
Esihistorian esityksissä ei mätä ainoastaan faktat vaan Ilari Aalto totesi, että
Sukupuolittunut katse historiaan ei koske vain yhtä koulukirjaa, vaan kyseessä on syvällä kytevä vääristymä. Tutkin viime vuonna Suomen esihistorian esittämistä oppikirjoissa 1990-luvulta 2010-luvulle, ja naisnäkökulman loistaminen poissaolollaan oli hälyttävimpiä havaintojani. Tutkimissani kahdeksassa oppikirjassa Suomen esihistoriaa käsittelevissä luvuissa sukupuoleltaan mainituista henkilöistä 75% oli miehiä ja vain 25% naisia. Yhdessä kirjassa naisia ei mainittu kertaakaan.
A. Edelfeltin mukaan sommitellut ja piirtänyt Albert Gebhard Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0 |
Tämä sopii hyvin siihen, että Ilpo Tuikkala päätyy gradussaan Alakoulun historian oppikirjojen kuvat ihmiskuvan ja ihmiskunnan edistyskertomuksen rakentajina yhtymään aiemman tutkijan tulokseen, että "kirjojen välittämä ihmiskuva luo käsitystä ihmisestä, jonka alkukoti oli paratiisin omaisessa Afrikassa, josta hänet myöhemmin karkotettiin järjestäytyneeseen Eurooppaan. Ihmisen ideaalityypiksi nousee eurooppalainen valkoinen ihminen, joka asuu talossa kaukana luonnosta."
Aarno Karimon Suomen historiallista kuvastoa. Turun museokeskus. CC BY-ND 4.0 |
Oppikirja-aiheen jatkeeksi pari melko tuoretta gradua
- Emmi Järvi: Taidehistoriasta sarjakuvaan – Kuvitus ja sen merkitys 5. luokan historian oppikirjoissa
- Jarmo Lyhty: Kun historian sisältöjen osaaminen ei riitä : alakoulun historian oppikirjasarjat historian osaamisen arvioinnissa
- Silja Heikkinen: Dinosauruksista nykyhetkeen : historian opetus luokanopettajien kuvailemana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti