Jotain uutta Euran keskiajasta?

Melko alkuvaiheessa Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien kortiston läpikäyntiä kohtasin nimekkeen "Rajankäyntisopimus v:lta 1463 Eurasta (Euraåminne)", joka oli "Löydetty Hist.-kielitiet. laitoksen erään Suomi-niteen (?1849) sisästä. Lahj. prof. U. v. Bondsdorff. 1926". Asiakirjan tekstinhän luulisi olevan mukana juuri puunatussa DF:ssä, jota tehtiin kahden korttelin päässä Kansallisarkistossa. Mutta koska missään tietokannassa ei ole kaikkea, tarkistin.

Ja kirjoitin sitten (eli 12.1.2019), DF:n palauteosoitteeseen viestin "Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmien kortisto tuntee Eurasta/Eurajoesta 1463 tehdyn rajankäynnin. Vuosirajauksella en sitä DF:stä löytänyt joko siksi, että 1) KK:lla tiedot väärin 2) Luin huolimattomasti hakutuloksia tai 3) DF:ssä puute tahi virhe." DF:n sivuilla ei luvata palautteeseen vastausta enkä sitä viestissäni pyytänyt, joten en moista ole myöskään tähän päivään mennessä saanut. Yksi keskiaikainen teksti sinne tai tänne?

Mutta koska minulla ei ole kuin aikaa, tilasin asiakirjan tällä viikolla eteeni. Ottaen huomioon käsikirjoituskokoelmien luettelointitarkkuuden en suuresti hämmentynyt siitä että kyseessä olikin kopio keskiaikaisesta dokumentista. Allekirjoittajana Johannes G. Teet, joka oli Eurajoen kirkkoherrana 1675-1692.

Otsikon mukaan alkuperäinen asiakirja on kirjoitettu laamanninkäräjillä 3. paastonajan sunnuntain jälkeisenä maanantaina 1463. Itse tekstistä lautamiesten listan jälkeen saan tolkkua sen verran, että kyse on Rahvolan(?) ja Naarajoen välisestä rajasta. Naarajoen kylä ei ole Eurajoella vaan Eurassa. Suvannon henkilötietokannasta (pdf) löytyy Naarajoen kohdalta tieto, että laamanni Hartvik Jaakonpoika oli 14.9.1463 päivännyt tuomiokirjeen, jolla tilaan oli liitetty eräs ulkopalsta. Eli kyse on eri asiasta, mutta yhdessä keväiseen päätökseen syntyy mielikuva uudesta isännästä, joka ajaa aktiivisesti etujaan.

Ja vaikka Janne Haikarin väitöskirjasta jäi muistiin huolellisesti säilytetyt satoja vuosia myöhemmin käräjille tuodut ja toisinaan jäljennetyt asiakirjat niin oli (taas) eri tunne nähdä sellainen edessään.

Asiakirjan tarjoamilla lisätiedoillakaan en sitä DF:stä löytänyt, joten alan uskoa, ettei sitä siellä ole. Se, voiko tekstin joskus nähdä DF:ssä jää Ihan Oikeiden Historiantutkijoiden päätettäväksi. Olettaen, että jollain Kansallisarkistossa on aikaa lukea palauteviestejä.