Abraham Stenfeltin paluu

Kiitos Kansalliskirjaston uuden eri digitoidut aineistotyypit kattavan haun törmäsin julkaisuun Stenfeltin matkavaiheet Ruotsin valtakunnassa vuonna 1861, joka oli arvatenkin digitoituna jo kun kirjoitin blogitekstiäni Petkuttaja Stenfelt, jossa juttu jäi vuoteen 1863 ja mietintään siitä oliko Stenfelt oikeasti Siikajoelta.

Matkavaiheet-kirjasen kohdalla saa miettiä onko se oikeasti kyseisen petkuttajan tekstiä. Alkusanat on kyllä allekirjoittanut Abraham Stenfelt Siikajoella 21.6.1867. Petkuttajalle ominaista psykologista silmää osoittaa keskittyminen tapahtumiin Ruotsissa ja Suomessa tekemänsä ohittaminen.

Kovin innostunutta vastaanottoa kirjanen ei sanomalehtien perusteella saanut. Pisin "arvio" on Tapiossa 19.3.1869:

Rikollisiin ja omaelämäkerralliseen (tai siltä näyttävään) muisteluun ihastuneelle kirja on puolestaan aarre. Se loppuu sanoihin "Edellisen osan loppu" eli tarkoituksena oli julkaista lisää. Mutta lopuksi jäi

Lauvantaina 28 päivänä joulukuuta hiljan illalla tulin kotiani Kiviniittyyn; otin iltasen, panin tupakkaa piippuun ja sitten nakkausin omalle vuoteelleni, arvellen: nyt olen kotonani ja ruotsalaiset vissiin hyvillään, etten suinkaan enään mahda tulla heitä narraamaan; vaan odottakaapas aikaa, tyhjän lopisiat, ette minusta vielä ijäksi ole päässeet; kyllä tämän kupposen vissiin vielä saatte maksaa.

Ja tämän jälkeenhän, kuten blogitekstissäni kerroin, Stenfelt lähti m.m. Norjaan.

Voisiko kyseessä olla sama Abraham Stenfelt, joka allekirjoittaa paikalliskirjeen Siikajoelta (Pohjan-Tähti 27.12.1866)? Ja yhdessä kihlakunnan lautamies Sigfrid Kiviniityn kanssa (Oulun Wiikko-Sanomia 9.10.1869)? Näiden kanssa identtinen lienee paikalliskirjeen seuraavana vuonna yksin allekirjoittanut (Oulun Wiikko-Sanomia 31.12.1870). Entä Abraham Stenfelt, joka löysi kuolleena pienen valaskalan eli Tumlarin Siikajoen Merikylän lahdesta (Oulun Lehti 10.8.1881)? Voisiko koneälyä hyödyntävällä tekijäntunnistuksella tarkistaa ovatko paikalliskirjeet samasta kädestä kuin kirja?

Paikalliskirjeet kirjoittanut Abraham Stenfelt on käytännöllisesti katsoen varmasti sama kuin 61-vuotiaana kuollut "Entinen kirjuri, maanviljelijä Aapraham Stenfelt" (Uusi Suometar 21.1.1896, Kaiku 20.1.1896), joka valittiin Siikajoella pari vuotta aiemmin kunnallisten elimien tilintarkastajaksi (Kaiku 8.12.1893). Ikään ja kuolinaikaan sopii kastemerkintä, jonka jo arvailin kuuluneen Pohjoismaita kiertäneelle petkuttajalle...

Liikkuvaiseen elämään sopisi se, että Abraham Stenfelt kuulutti esteettömyyttään avioliittoon (FAT 24.12.1863). Suunnitelmiin lienee tullut mutka, sillä vastaavat ilmoitukset julkaistaan myös 8 vuotta myöhemmin (SWL 14.3.1871). Näihin sopii, että "entinen maankanslisti Abraham Stenfelt ja lautamiehentytär Anna Sigfridintytär Kiviniitty" vihittiin Siikajoella 20.12.1871 (Oulun Wiikko-Sanomia 5.1.1872).

Aiemmin samana vuonna Abraham Stenfelt "läänin linnassa" ilmoittaa vastaanottavansa "aikansa kuluksi" "kaikenlaista kirjoitustyötä, huokealla palkalla" (Oulun Wiikko-Sanomia 22.4.1871). Vastaava ilmoitus ruotsiksi on Oulun Wiikko-Sanomissa 22.3.1873, jolloin Stenfelt oli lääninsairaalassa. Kumpikaan ei edusta maankanlistin tointa, mutta Turun postikonttorissa odotti noutajaansa jo vuoden 1860 alussa kirje, jonka vastaanottajaksi oli merkitty "f. d. Extra Landskanlisten Abrah. Stenfelt" (Åbo tidningar 2.3.1860) eli varsin nuorena on Abraham toimessa ollut ja kausi jäänyt hyvin lyhyeksi.

Kiitos FamilySearchin indeksoinnin Abraham Stenfelt löytyy Oulusta vuonna 1852 vastaamassa humalassaolosyytökseen kämnerioikeudessa tulleena Iisalmelta  (RK 1851-57 Palkolliset, s. 156 & 76 ). Siellä Abraham oli ollut kirjanpitäjänä Salahmin ruukilla, jonne hän oli tullut rippikouluiässä vuonna 1850 (RK 1851-60 s. 2594, LK 1839-49 s. 1049). Siikajoelle Abraham palaa vuonna 1861 Vaasasta (RK 1851-64 II s. 51).

On kutina, ettei tämä jää tähän.

Lisäys tunti julkaisun jälkeen: Olin aikeissa linkittää tekstin sukututkimuspalstalle anoakseni apua kymmenen vuoden aukkoon. Mutta kokeilin vielä FamilySearchia toisenlaisin hakuehdoin ja sain ulos jakson Vaasassa, jonne Stenfelt oli tullut Raahesta 1858 ja lähtenyt Turkuun samana vuonna (RK 1857-1863 s. 429). Sekä Jyväskylästä, jonne oli tullut Käkisalmelta kesällä 1857 ja lähtenyt Raaheen 1858 (1854-1871 s. 145). Katiha ei auttanut Käkisalmen osalta.

FS:n hakua pitäneekin käyttää useampaan kertaa. Kun tein lopuksi "kaiken kattavimman" haun, siihen ei tullut kuin yksi aiemmista ja uutena osumana Oulu, jossa Abraham oli veljensä kanssa, kunnes sai muuttokirjan Käkisalmelle 1856 (RK 1858-1867 III, K).

Sekavat löydökset koosteena: Siikajoki 1850 - Iisalmi - Oulu - Käkisalmi - Jyväskylä - Raahe - Vaasa - Turku - ? (1858-61) - Vaasa - Siikajoki 1861