Verkatehtaan Rosa-rouva

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin -hankkeen loppuraportista 2/5 Hämeenkoski - kosken ja harjun huomassa (pdf) voi lukea, että "1800- ja 1900 -lukujen taitteessa Verkatehdas kukoisti ja Anders oli Hämeenkosken merkkimiehiä. Hänelle syntyi kaksi poikaa ja kolme tytärtä: Hilja, Hilma ja Siviä." Andersista löytyy komea kuva Koski-seuran sivustolta, mutta kuka synnytti lapsensa?

Naisten ääni 5/1912 kertoo, että tämä Rosa Korhonen "on syntynyt vähävaraisessa perheessä, jossa jo nuorena koulutöittensä rinnalla tottui käytännölliseen työhön". Verkkohaku tarttuu hautakivensä kuvaan ja veljensä perusteelliseen esittelyyn Wikipediassa. Jyväskylässä syntyneiden sisarusten "isä oli satulaseppä ja raatimies, äidinkieleltään ruotsinkielinen Lars Abraham Widbom (1819–1886) ja hänen äitinsä oli suomenkielinen, Korpilahdelta kotoisin ollut talollisentytär Fredrika Wilhelmiina Ylä-Lehtimäki (1822–1876), joka Helsingin yliopiston matrikkelitiedoissa mainitaan sukunimellä Helén." Raatimieheksikin valittu käsityöläinen, joka pystyi kouluttamaan ainakin yhden pojan yliopistoon asti ei kuullosta vähävaraiselta.

Eivätkä perheen lapset vähälahjaisilta. Naisten ääneen Rosa Korhosen (s. 1852) pyöreiden vuosien kunniaksi kirjoitettu teksti on tulkittava tyylilajissaan, mutta tarjoaa myös kiistattomalta vaikuttavia yksityiskohtia.

Naimisiin mentyään tehtailija A. Korhosen kanssa hän oli ensiaikana apuna konttoritöissä, mutta hoiti samalla myös mallikelpoisesti emännyystehtäviänsä, jotka, varsinkin lasten pienenä ollen, ovat vaatineet paljon huolta ja tarmoa.
Puolisonsa kanssa yhdessä ahkeruudella ja innolla toimiessaan oman kotinsa hyväksi, josta Kosken verkatehtaan nopea laajeneminen on ollut seurauksena, on Rosa Korhosella kuitenkin aina riittänyt aikaa ja intoa paikkakunnan sivistys- ja edistyspyrintöjen eteen työskennellä. Paikkakunnan nuoriso onkin sen täysin tunnustanut kutsumalla hänet kunniajäseneksi nuorisoseuraan, jonka ystävällisenä tukena ja auttajana hän on ollut, silloin kun ainoastaan aniharvat vanhemmat henkilöt ovat seuran toimintaan osaa ottaneet.
Puolisona ja emäntänä on Rosa Korhonen ollut esimerkkinä ympäristölleen, antamalla hyviä neuvoja ja ohjeita nuoremmille. Jos on kellä surua, on hänellä aina joku sana lohdukkeeksi. Jos taasen iloa, voi hän myöskin siitä iloita. Hänestä voi täydelleen sanoa: »Taidat surra surevaisten kanssa, taidat iloita iloisten kanssa".
Vierasvarainen, ihana Jokela, hyvin hoidettuine kasvi- ja puutarhoineen, on se lämmin koti, jossa kävijällä on aina jotakin hyvää opittavaa.
Kun Suomalaisen Naisliiton syntysanat oli lausuttu, oli kunnallisneuvoksetar Rosa Korhonen ensimäisiä innokkaita asian edistäjiä ja alkuunpanijoita paikkakunnalla.